Ydinvoima herättää helposti enemmän pelkoja kuin muu energiantuotanto. Se tekee siitä pelkopolitiikalle erityisen hyvä kohteen, katsoo professori Veli-Pekka Tynkkynen. Olkiluodon ydinvoimala mereltä nähtynä syyskuussa.
Selkämeren rannikolla ei ole syytä suhtautua energiainfran haavoittuvuuteen olankohautuksella, vaikka katseet kiinnittyvät Balticconnector-kaasuputkeen kohdistuneen sabotaasin vuoksi nyt Suomenlahdelle.
Satakunnassa on monta koko Suomen energiaturvallisuuden kannalta erittäin merkittävää tekijää. Alueella on silti saatettu joskus tuudittautua ajatukseen Ahvenanmaan suojaavasta vaikutuksesta.
Tässä on vaaransa, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.
– Operaatioympäristö mille tahansa sabotaasille on varmasti vaikeampi, mutta energiainfran haavoittuvuuskerroin on paljon suurempi kuin Suomenlahdella.
Hän huomauttaa, että paikan päälle ei ole toisaalta pakko edes tulla. "Mekaanisen" operaation vaikeuksia voidaan ohittaa pyrkimällä sabotoimaan infran toimintaa kyberhyökkäyksellä.
Monta tärkeää tekijää
Satakunnalla on erittäin suuri merkitys Suomen energiahuollolle.
Pelkästään Olkiluodon ydinvoimalassa tuotetaan kolmosyksikön myötä mahdollisesti jopa lähes kolmasosa Suomen sähköstä.
Yksi 400 kilovoltin kantaverkon reitti johtaa Raumalta Etelä-Suomeen ja toinen Huittisten kautta. Ydinsähkön lisäksi nämä linjat vievät etelään pitkälti myös Pohjanmaan kasvavan tuulivoimatuotannossa syntyvän sähkön.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan Rauman sähköasema on valtakunnan tärkempiä, ja samaan solmukohtaan liittyvät myös Ruotsiin johtavien ja sähkömarkkinoille erittäin tärkeiden Fenno-Skan -yhteyksien kaksi kaapelia.
Vuosi sitten suojelupoliisi (Supo) arvioi kansallisuuden turvallisuuden katsauksessaan energiainfraan ja muuhun kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvan tiedustelun ja vaikuttamisen uhan kohonneeksi.
Viime viikolla julkaistussa tuoreessa katsauksessa tämä arvio ei ollut muuttunut.
Tavoite ei ole lamauttaa
Kaasuputken sabotaasin tutkinta on yhä kesken. On mahdollista, ettei aukotonta varmuutta syyllisestä saada, tai ettei sitä paljasteta julkisuuteen.
Tynkkynen epäilee kuitenkin vahvasti Venäjää, koska hänen mukaansa vain sillä on vahva motiivi tekoon.
– Olen sanonut pitkään, että Venäjän keskeinen vientiartikkeli on pelko. Tavoite ei ole lamauttaa jotakin järjestelmää, professori toteaa.
– Suomenlahdella sabotaasia tehneen toimijan intresseissä on synnyttää juuri tämä reaktio: aletaan pelätä kaikkia mahdollisia infraan kohdistuvia iskuja.
Myös Supo huomautti viime viikolla, että Venäjä pyrkii Suomen kohdalla nimenomaan pelotteeseen.
– Esimerkiksi energiasektori on siinä tehokas kohde, vaikka todelliseen lamauttamiseen ei pyrittäisi, totesi erikoistutkija Suvi Alvari Supon tiedotteessa.
Aleksanteri-instituutin professori Veli-Pekka Tynkkynen on myös Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti.
Tynkkynen: Harhakuvitelma
Professorin mukaan pelon luomisen taktiikka toimii, sillä Suomi ja EU laajemminkin nojasi liian pitkään ajatukseen energiakaupan keskinäisriippuvuudesta. Venäjän uskottiin pidättäytyvän järjestelmän horjuttamisesta, koska energian myynti Eurooppaan oli sille niin tärkeää.
– Se oli harhakuvitelma.
Sama ajattelutapa johti Tynkkysen mukaan myös kriittisen infran haavoittuvuuteen liittyvien riskien vähättelyyn niin suuren yleisön kuin esimerkiksi valtionhallinonkin keskuudessa.
– Olemme olleet vähemmän varautuneita kuin olisimme olleet, jos meillä olisi ollut parempi käsitys siitä, miten Venäjä toimii.
Ei sattumalta ydinvoimaloihin
Energiapelotteessa yksi on perinteisesti yli muiden.
– Ydinvoima on harvinaisen tehokas kohde. Sen pelkokerroin varsinkin kansalaisten suuntaan on isompi kuin muussa energiantuotannossa, Tynkkynen sanoo.
Ydinvoiman psykologinen vaikutus näkyi esimerkiksi heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tšernobylin ja Zaporižžjan ydinvoimaloiden valtaaminen ei ollut sattumaa, eikä kyse ollut pelkästään Ukrainan sähkönsaannin häiritsemisestä.
Ydinkatastrofia ei ole tapahtunut, mutta jo sen uhka on pysynyt uutisotsikoissa luomassa pelkoa.
Suomessakin mahdollista
Ukrainassa on täysimittainen sota, eikä tilannetta muutenkaan voi verrata Suomen energiainfraan tällä hetkellä kohdistuviin riskeihin. Tynkkysen mainitsema ydinvoiman pelkokerroin on silti muuta energiantuotantoa korkeampi myös täällä.
Olisiko ydinvoimaan konkreettisesti tai mielikuvatasolla liittyvä häirintä tai sabotaasi mahdollista Suomessa?
– Ilman muuta. Venäjä haluaa osoittaa, että se on omnipotentti toimija, jolta mikään ei ole turvassa.
Satakunnassa kulkee useita erittäin tärkeitä, Olkiluotoa, Pohjanmaan tuulivoimaa ja Etelä-Suomea yhdistäviä kantaverkkkolinjoja.
Fingridin johtava asiantuntija: Fenno-Skanin vika ei ollut kaapelissa
Kantaverkkoyhtiö Fingridin johtava asiantuntija Jyrki Uusitalo vahvistaa Satakunnan ison roolin. Hän kuitenkin sanoo, että eri maakunnilla tai energiajärjestelmän osilla on omat roolinsa.
– Eri alueilla on erilaista kyvykkyyttä. Ei voi sanoa, että jokin alue olisi tärkeämpi kuin joku toinen.
Vaikka Satakunnassa on esimerkiksi merkittävä osa maan sähköntuotannosta, on esimerkiksi Pohjois-Suomen vesivoiman merkitys sähköjärjestelmän toiminnalle erittäin tärkeää. Siirtoyhteyksiä naapurimaihin on myös eri puolilla maata.
– Kaikesta pitää huolehtia.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.