Ennakointi osui oikeaan: rangiasimpukkaa löytyi Olkiluodon vesistä – "Eiköhän tuo tule lisääntymään"

Maailmalla voimalaitosten jäähdytystä häiritsevää vieraslajia havaittiin sukelluksissa sekä jäähdytysveden tulo- että purkupuolilta. Loviisassa simpukka on sukeltajan mukaan jo paikoin pohjan valtalaji.

Sukeltajan kymmenessä minuutissa keräämä rangiasimpukkanäyte Loviisan ydinvoimalan lähivesistä. Näyte otettiin edellisviikolla.

Arviot vieraslaji rangiasimpukan esiintymisestä Olkiluodon lämpimissä vesissä näyttävät osuneen oikeaan.

Länsi-Suomi ennakoi heinäkuusa (LS 26.7.), että rangiasimpukka saattaa saada Olkiluodon lämpimistä vesistä tukevan jalansijan, mikä voi auttaa simpukan leviämisessä myös laajemmalti.

Varmaa tietoa rangiasimpukan esiintymisestä ydinvoimalan lähivesistä ei kuitenkaan ollut.

Nyt on, sillä Säteilyturvakeskus (Stuk) teki viime viikolla ydinvoimalan ympäristön säteilyvalvontaan liittyviä tutkimussukelluksia Olkiluodossa.

– Sukelluksilla tavattiin Rangiaa sekä voimalan purku-, että ottopuolella, kertoo sukelluksissa mukana ollut Kari Huusela Stukista.

Eurajoella jo 2021

Meksikonlahdelta kotoisin oleva simpukkalaji havaittiin Suomessa ensimmäistä kertaa viime vuoden toukokuussa. Löytöpaikat olivat Loviisan ydinvoimalan läheisellä merialueella.

Eurajoella ensimmäisten rangiasimpukkahavaintojen luultiin tulleen tänä kesänä, kun Metsähallituksen kartoittajat kiinnittivät lajiin huomiota Eurajoensalmessa (LS 8.7.)

Todellisuudessa ensihavainnot tulivat jo viime vuonna. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus totesi Eurajoen velvoitetarkkailuun liittyvissä seurannoissaan, että rangiasimpukkaa oli Eurajoensalmessa paikoin runsaasti jo tuolloin.

Sitä ei tiedetä, illmaantuiko laji ensin Eurajoensalmeen vai voimalan lähialueelle.

Lisäksi rangiasimpukasta tehtiin kuluneena kesänä erillishavainto Rauman Unajansalmessa.

Missä laji oli ensin?

Rangiasimpukka leviää muun muassa laivojen mukana, ja siksi havaintoja voi ennen pitkää tulla koko Suomen rannikolta. Olkiluodossakin on oma satamansa.

Lämpimistä vesistä kotoisin oleva laji näyttää kuitenkin runsastuvan kylmissä vesissä erityisesti siellä, missä on jokin "ylimääräinen" lämmönlähde. Suomessa tällaisia ovat esimerkiksi ydinvoimaloiden lähivedet, joihin voimaloissa lämmennyt jäähdytysvesi puretaan.

Ydinvoimaloiden lähistöllä vaikuttavat jo aiemmin runsastuneen vieraslajeihin kuuluvat valesinisimpukat ja liejutaskuravut.

Eurajoella on usean mereisen lajin pohjoisin tunnettu esiintymispaikka koko Itämerellä.

"Eiköhän tuo tule lisääntymään"

Olkiluodossa rangiasimpukoita havaittiin näillä sukelluksilla vain yksi yksilö kymmenellä neliömetrillä. Lajia ei kuitenkaan etsitty järjestelmällisesti, vaan havainnoitiin vakioiduilla, muuta tarkoitusta varten perustetuilla sukelluspisteillä.

Loviisassa laji runsastui hyvin nopeasti, ja simpukoita löytyi tänä vuonna jopa 300 yksilöä yhdeltä neliömetriltä.

– Laji taitaa tällä hetkellä olla biomassaltaan pohjaeläimistön valtalaji Hästholmsfjärdenillä, Huusela arvioi.

Kyseessä on Hästholmenin saaressa sijaitsevan ydinvoimalan länsipuolella aukeaava merialue.

Huusela painottaa, että Loviisassakin rangiasimpukoiden tiheys vaihtelee. Siksi Olkiluodossakin voi hänen mukaansa olla suurempia tiheyksiä kuin nyt havaitut.

– Eiköhän tuo tule lisääntymään.

Rangiasimpukka

Rangiasimpukka (Rangia cuneata) on kotoisin Meksikonlahdelta ja viihtyy erityisesti murtovedessä.

Siksi Itämeri on sille sopiva elinympäristö.

Valtamerirannikoilla lajia tavataan muun muassa jokisuistoissa, joissa makea vesi sekoittuu meriveteen.

Rangiasimpukka tavattiin Euroopassa ensimmäistä kertaa vuonna 2005 Belgian Antwerpenissa.

Laji runsastui nopeasti ja levisi paikallisen voimalaitoksen jäähdytysjärjestelmiin jo vuonna 2006.

Simpukat haittaavat veden virtausta, minkä vuoksi erilaiset laitokset joutuvat torjumaan niitä.

Yhdysvalloista tunnetaan myös tapauksia, joissa rangiasimpukka on tukkinut öljynjalostamon palovesijohtoja.

Paikoin rangiasimpukka on Euroopassa jo merenpohjan valtalaji.

Tuoreen ranskalaistutkimuksen mukaan esimerkiksi harmaalokit ovat oppineet käyttämään tiheitä rangiasimpukkaesiintymiä tärkeänä ravintolähteenään.

Lokit lentävät simpukka mukanaan ja pudottavat sen kivikkoon tai kallioon. Näin lintu pääsee kiinni simpukan elävään osaan.

Suomesta rangiasimpukka löytyi ensimmäisen kerran vuonna 2021.

On kuitenkin todennäköistä, että laji on elänyt meillä kauemmin, sillä pieniä yksilöitä on vaikea havaita ja tunnistaa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut