Ennuste lupailee leutoa lokakuuta, mutta talvesta ei kukaan osaa vielä sanoa

Ensi talven kylmyyttä ja samalla sähkönkulutusta on vielä lokakuussa mahdoton ennustaa. Tällaiselta Raumanjoen varrella näytti kevättalvella 2012.
Ensi talven kylmyyttä ja samalla sähkönkulutusta on vielä lokakuussa mahdoton ennustaa. Tällaiselta Raumanjoen varrella näytti kevättalvella 2012. Kuva: arkisto/Esa Urhonen

Lokakuu jatkuu Suomen eteläosissa tavallista leudompana, kertoo Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus ECMWF. Sähkölämmittäjän talvisen kurimuksen syvyyttä ennusteista ei kuitenkaan voida päätellä.

– Vielä on liian aikaista ennustaa, tuleeko talvesta kylmä vai leuto, painottaa toimialajohtaja Juhana Hyrkkänen Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa.

Erityisesti pohjoisilla leveysasteilla sää vaihtelee voimakkaasti, mikä vaikeuttaa pitkän ajan ennusteiden tekemistä esimerkiksi Suomessa.

Suursäätilalla iso rooli

Turbulenssissa heittelehtivät sähkön hinta riippuu markkinatekijöiden ohella vahvasti säästä. Lämpötila vaikuttaa lämmitysenergian kulutukseen, tuulisuus tuulisähkön tuotantoon, pilvisyys aurinkoenergiaan ja sateisuus vesivoimaan.

Talvella tärkeässä roolissa on niin sanottu suursäätila. Sen ratkaisevat esimerkiksi suihkuvirtaukset tai pitkän aikaa paikallaan pysyvät matala- ja korkeapaineet.

– Esimerkiksi Skandinavian yllä oleva sulkukorkeapaine voi aiheuttaa talvella pitkän pakkasjakson ja lisätä lämmitystarvetta, Hyrkkänen sanoo.

Pitkä ennuste jää todennäköisyyksiin

Käytännössä tarkempaa tietoa lämpötilasta, tuulesta, pilvisyydestä ja sateisuudesta voidaan ennustaa parhaimmillaankin noin kymmenen vuorokauden päähän.

Pidemmän ajan ennusteet jäävät sen sijaan todennäköisyyksien ennustamisen tasolle. Ne kertovat keskimääräisestä säätyypistä,.

– Pitkän ajan ennusteet eivät yleensä kerro onko talvi kylmä vai leuto, vaan sen, kuinka suurella todennäköisyydellä talvi on kylmä tai leuto, tiivistää tutkimusprofessori Alexey Karpechko Ilmatieteen laitokselta.