Ensi viikolle luvattu kireä pakkanen saattaa aiheuttaa hyydettä paikoissa, jossa joki ei ole jäässä, kerrotaan Tulvakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja muiden viranomaisten ja asiantuntijaorganisaatioiden yhteisellä Vesi.fi-sivustolla.
Hyydettä muodostuu, kun alijäähtyneeseen veteen syntyy pieniä jääkiteitä, jotka tarttuvat toisiinsa ja nousevat vähitellen pintaan.
Vedenpinnassa jääkiteistä syntyy suppolauttoja tai supposohjoa, jota voi kasaantua jääkannen alle suppopadoksi.
Suppopatoja on yleensä koskien alapuolella, suvannon jääkannen alla. Suppo tarkoittaa virtaavaan veteen pakkasella pohjasta alkaen muodostuvaa jäähyhmää.
Virtaavan veden pyörteissä jääkiteet voivat myös takertua pohjaan ja muodostaa sinne pohjajäätä. Pohjajäätä muodostuu yleensä taas koskipaikkojen kivissä ja vaikkapa siltarakenteissa, kerrotaan Vesi.fi :ssä.
Hyydetulvan syntyminen vaatii niin voimakkaan virtauksen, että vesi pyörteilee. Hyydepatoja ei synny läheskään kaikkiin jokiin eikä joka talvi. Sopivissa oloissa hyydetulva voi kuitenkin syntyä nopeasti.
Kymijoelle ennustetaan hyydettä
Eteläisessä Suomessa Kymijoen pinnan ennustetaan nousevan hyyteen vuoksi vuodenvaihteen jälkeen. Hyydettä muodostunee ilman jääkantta oleviin koskipaikkoihin.
Kymijoen virtaama on vuodenaikaan nähden selvästi keskimääräistä suurempi.
Läntisessä Suomessa Kokemäenjoen vesistöalueella hyydetulviin on varauduttu. Suuria virtaaman muutoksia on pyritty välttämään jääkannen pitämiseksi paikoillaan.
Kovat pakkaset voivat kuitenkin aiheuttaa ongelmia jääkannettomissa kohdissa, joissa hyyteen muodostuminen on edelleen mahdollista.
Emmi Tilvis, STT
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.