Ensihoitaja Aki Salmi kollegoineen näkee työssään niin rankkoja asioita, että niistä on pakko saada puhua – pelastusalan post-traumatyöpajoille ei vielä ole säännöllistä rahoitusta

Aki Salmi työskentelee Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoitajana Raumalla. Taustaa hänellä on niin kriisityön tekemisestä kuin suljetulla psykiatrisella osastolla työskentelystäkin. Alalla on myös koettu tärkeäksi, että työtehtävistä on paras puhua samalla alalla työskentelevän ihmisen kanssa, jotta kieli on yhteistä. Siksi vertaispurkukeskustelujen vetäminen ja post-traumatyöpajan ohjaajana toimiminen on ollut Salmelle luontevaa. Kuva: Joosua Lehtinen

Vakavasti loukkaantuneita lapsia, palaneita koteja, perheväkivallan uhreja. Ensilinjan auttajat eli palomiehet ja ensihoitajat kohtaavat työssään säännöllisesti rankkoja ja traumatisoiviakin asioita, jotka voivat käsittelemättöminä jäädä mieleen myllertämään vuosiksi. Siksi ne pitäisikin käsitellä ensi tilassa, ja niiden käsittelemiselle pitäisi olla selkeä malli, jolle on myös selkeä rahoitus. Näin näkee raumalainen ensihoitaja Aki Salmi.