Vakavasti loukkaantuneita lapsia, palaneita koteja, perheväkivallan uhreja. Ensilinjan auttajat eli palomiehet ja ensihoitajat kohtaavat työssään säännöllisesti rankkoja ja traumatisoiviakin asioita, jotka voivat käsittelemättöminä jäädä mieleen myllertämään vuosiksi. Siksi ne pitäisikin käsitellä ensi tilassa, ja niiden käsittelemiselle pitäisi olla selkeä malli, jolle on myös selkeä rahoitus. Näin näkee raumalainen ensihoitaja Aki Salmi.
Salmi toimi huhtikuussa ohjaajana pelastusalan post-traumatyöpajassa, joka kokosi Ähtäriin kuusitoista pelastusalalla työssään traumatisoitunutta tai pitkäaikaisesti kuormittunutta työntekijää.
Vastaava työpajamalli on poliisilla säännöllinen, mutta pelastusalalla kyseessä on vasta yksittäinen hanke. Se halutaan kuitenkin laajentaa säännölliseksi valtakunnalliseksi malliksi.
– Työpajan tarkoitus on kuntouttaa pelastusalan työntekijöitä, jotka ovat töissään traumatisoituneet pahasti, ja auttaa heitä jaksamaan niin työssään kuin vapaa-ajallaankin, Salmi tiivistää.
Juttu jatkuu faktalaatikon jälkeen.
Post-traumatyöpajoille halutaan säännöllinen rahoitus
Pelastusalan post-traumatyöpajoja on toistaiseksi järjestetty kaksi: pilotti Porissa vuonna 2019 ja toinen työpaja Ähtärissä tässä kuussa.
Päämääränä on kuntouttaa hoitamatta jääneitä ja henkistä kuormaa työssään kantavia pelastusalan työntekijöitä ja vähentää mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja.
Tämän vuoden työpaja toteutettiin erillisellä Palosuojelurahaston hankerahoituksella, edellisvuoden työpajaa taas tuki Palosuojelun edistämissäätiö.
Työpajatoimintaa johtaa Suomen palopäällystöliiton MentalFireFit-hankkeen projektipäällikkö Saku Sutelainen, joka palkittiin vuoden 2019 palomiehenä työstään pelastusalan henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Työpajoille halutaan jatkossa säännöllinen rahoitus myös pelastusalalla. Poliisilla malli on ollut säännöllisesti käytössä jo vuodesta 2010.
Puhumattomuudesta puhumisen kulttuuriin
Henkisen hyvinvoinnin merkitykseen ollaan Aki Salmen mukaan herätty pelastusalalla vasta parin viime vuoden aikana.
Salmi itse on vetänyt oman työnsä ohessa muutaman vuoden ajan niin sanottuja defusing- eli vertaispurkuistuntoja, joissa rankka työtehtävä ja sen aiheuttamat tunteet käsitellään ohjatusti pian tapahtuneen jälkeen.
– Niistä näkee, että puhuminen aidosti auttaa näissä asioissa. Puhumisen kulttuuria tässä yritetään ajaa, Salmi sanoo.
Puhumisen merkityksen Salmi on kokenut tärkeäksi myös omassa työssään.
– Kovan keikan jälkeen, kun puhutaan työkaverin kanssa asioista avoimesti... puhuminen on se juttu. Ei jäädä murehtimaan asioita yksin ja yritetä jatkaa työpäivää kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Puhumattomuuden kulttuuriakin alalla vielä on.
– On vielä vanhan liiton ihmisiä, jotka sanovat, että nämä kuuluu vaan kestää. Moni sanoo, että kun työvaatteet heittää kaappiin, työasiat jäävät sinne. Meneekö se sitten kuitenkaan ihan niin, Salmi pohtii.
"Puhuminen on se juttu. Ei jäädä murehtimaan asioita yksin ja yritetä jatkaa työpäivää kuin mitään ei olisi tapahtunut."
Vertaistuen merkitys avautuu työpajassa
Post-traumatyöpajassa ovat osallistujien lisäksi läsnä muutama ohjaaja, pappi sekä traumaterapeutteja. Intensiivisessä kolmen päivän työpajassa käydään läpi kunkin osallistujan oma tilanne, taustat ja traumat, ja patoutuneita tunnesolmuja avataan puhumalla.
– Työpajassa ihmiset huomaavat, että kaikilla on samanlaisia murheita. Jollain, jota luuli "kovaksi kaveriksi" joka kestää kaiken, onkin ihan samat murheet kuin mullakin. Se on vertaistukea parhaimmillaan, Salmi toteaa.
Salmi rummuttaa työpajamallin puolesta vahvasti ja näkee, että Satakunnassakin on mahdollisuus päästä etulinjaan kehittämään työpajamallia ja henkisen puolen asioita laajemminkin.
– Haluaisin, että siihen lähdetään täysillä. Toivotaan, että tämän taakse saadaan työyhteisöiltä täysi tuki.
Kulttuuri muuttuu pikkuhiljaa
Henkisen hyvinvoinnin huomioinnilla saadaan paitsi toimintakykyisempiä ihmisiä, myös terveempiä ja parempia auttajia.
Alan stressaavuudesta kertoo esimerkiksi tuore opinnäytetyö, jonka mukaan ensihoitajista jopa 70 prosenttia suunnittelee alanvaihtoa. Lukema on hälyttävä, Salmi näkee.
– Moni kokee, että työnantaja ei vielä tänä päivänäkään ota henkistä jaksamista tosissaan.
Sitä Aki Salmi haluaa olla omalta osaltaan muuttamassa. Työkaverit ovat miehen omien sanojen mukaan kuulleet "toitottamista varmaan jo kyllästymiseenkin asti".
– Mutta kun yksi sun toinen työkaveri mainitsee jostain pikkujutusta, joka on joltain keikalta jäänyt vaivaamaan, mä ajattelen, että hieno juttu. Kyllä tälle on tarvetta, Salmi toteaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.