Raumalla ammuttiin ensimmäisen poikkeuslupaviikon aikana 113 merimetsoa. Ely-keskuksen linjauksen mukaan lintuja ei saa esimerkiksi syödä, vaan ne on hävitettävä.
Ensimmäinen viikko poikkeusluvalla toteutettavaa merimetsojahtia on takana Rauman ja Eurajoen eteläosan merialueilla.
Poikkeuslupa mahdollistaa enintään tuhannen rauhoitetun merimetson ampumisen syksyn aikana.
– Tähän mennessä on ammuttu 113 merimetsoa, kertoo Eurajoen-Lapinjoen kalatalousalueen toiminnanjohtaja Anu Niinikorpi.
Linnut on haudattava
Ammuttut merimetsot kelpaisivat esimerkiksi ruokapöytään, mutta poikkeuslupapäätös kieltää hyödyntämästä ruhoja. Ne on sen sijaan hävitettävä jätehuollon kautta tai hautaamalla maahan.
Linja on siis sama kuin Itä-Suomessa, jossa on ammuttu rauhoitettuja valkoposkihanhia poikkeusluvan nojalla.
Asia ei saa Niinikorvelta ymmärrystä.
– Henkilökohtaisesti tuntuu tuhlaukselta ja järjenvastaiselta, että jotain ruuaksi kelpaavaa hassataan jätteenä, mutta näin se sitten on, hän sanoo.
Asiasta jätetty lakialoite
Ely-keskuksen linja pohjautuu pääasiassa luonnonsuojelulakiin. Asiaan liittyy kuitenkin tulkintakäytäntö, ja joidenkin asiantuntijoiden mukaan itse lakitekstit eivät suoraan estäisi ruhojen hyödyntämistä.
Satakuntalaiskansanedustaja Jari Myllykoski (vas.) jätti epäselvästä tilanteesta viime vuonna lakialoitteen. Sen mukaan kielto rauhoitettujen lintujen hyödyntämisestä ei jatkossa koskisi merimetsoa eikä valkoposkihanhea.
Aloitteen allekirjoitti enemmistö kansanedustajista, joten sillä on varsin vahva tuki.
Ei muutu riistalinnuksi
Käsittelyssä aloite on käytännössä liitetty kahteen muuhun asiaan. Ne koskevat kansalaisaloitetta valkoposkihanhen luokittelusta riistalinnuksi sekä uutta luonnonsuojelulakia.
Myllykoski istuu itse valkoposkihanhiasiaa käsittelevässä maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Se on päätymässä siihen, ettei valkoposkihanhen luokittelumuutos kannata, sillä viljelijöiden saamat "hanhikorvaukset" jäisivät epävarmalle pohjalle.
Lisäksi ajatus merimetson liittämisestä samaan kokonaisuuteen osoittautui mahdottomaksi.
– Mietintöön tullaan kuitenkin kirjaamaan, että ympäristöministeriö valmistelee lain poikkeusluvalla ammuttujen valkoposkihanhien haltuunotosta, Myllykoski kertoo.
– Jos tälle mietinnölle saadaaan eduskunnan hyväksyntä, niin silloin voidaan perustellusta syystä syytä edistää myös merimetson haltuunottoa.
Tuskin ensi syksyksi
Kansanedustajan mukaan nopein reitti olisi poikkeusluvalla ammuttujen merimetsojen sallimista koskeva pykälä uudessa luonnonsuojelulaissa. Se on käytännössä myös ainoa mahdollisuus saada muutos voimaan vuoden kuluttua, kun Raumalla alkaa uusi merimetsojahti.
Tämäkin on kuitenkin Myllykosken mielestä optimistista. Erillisenä lakialoitteena tie olisi vielä pidempi.
Myllykoski aikoo joka tapauksessa jatkaa asian edistämistä.
– On kummalista, että kun lintua koskeva rauhoitus kumotaan poikkeusluvalla, lintu ammutaan ja se putoaa kuolleena mereen, se on taas rauhoitettu, hän sanoo.
– Haluan uskoa siihen mahdollisuuteen, että ruuaksi kelpaavaa joudutaan tuhoamaan tässä maailmantilanteessa, jossa puhutaan ruokakriisistä.
Lupa-alue laajenee
Kalatalousalueen ely-keskukselta saaman poikkeusluvan sallima ampumisaika alkoi viime maanantaina ja jahti tiistaina.
Merimetsoja ampuu ainakin toistaiseksi 16 kalatalousalueen valitsemaa metsästäjää. Heidän on Niinikorven mukaan perehdytetty poikkeusluvan tiukkoihin ehtoihin.
Metsästäjien määrää saatetaan lisätä myöhemmin, kun lupa-alue laajenee.
Vajaan kahden viikon kuluttua merimetsoja saa ampua myös sataman edustalla Järviluodoissa ja niiden edustalla. Paikalla sijaitsee Rauman ja samalla Suomen suurin pesimäyhdyskunta.
Metsähallituksen lupaa ei ole
Lisäksi kalatalousalue on hakenut Metsähallitukselta poikkeusluvan edellyttämää lupaa ampua merimetsoja myös Selkämeren kansallispuistoon kuuluvilla Rauman kaupungin alueilla.
Päätöstä tästä luvasta ei vielä ole.
Metsähallitus arvioi aiemmin, että päätös tulee aikaisintaan elo-syyskuun vaihteessa (LS 4.8.). Jos päätös on myönteinen, voidaan merimetsoja ampua kansallispuistossa aikaisimmillaan syys-lokakuun vaihteessa. Tämä johtuu valitusajasta.
Miksi merimetsoja ei saa syödä?
Kielto poikkeusluvan nojalla ammuttujen merimetsojen hyödyntämisestä perustuu Suomen lainsäädäntöön, jossa riistalajit luetellaan metsästyslaissa.
Luonnonsuojelulaissa mainittujen rauhoitettujen lajien haltuunotto on sen sijaan kielletty.
– Tällä luonnonsuojelulain säännöksellä on estetty rauhoitettujen lajien hyödyntäminen eli myös käyttö ravintona. Poikkeusluvan nojalla ampuminen ei ole metsästystä, tiivistää ylitarkastaja Maria Westerman Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.
Kiellosta voidaan kuitenkin myöntää poikkeuksia. Rauman tapaukseen sellainen ei kuitenkaan sovellu, sillä poikkeuslupaa haettiin ja se myönnettiin vakavien kalastovahinkojen ehkäisemiseksi.
– Se ei edellytä ammuttujen merimetsojen syömistä, eikä niiden syömiseen voi kyseessä olevalla perusteella myöntää poikkeuslupaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.