Henkilö- ja pakettiautojen ensirekisteröinnit kääntyivät viime vuonna laskuun, kertoo Autoalan Tiedotuskeskus. Henkilöautoja ensirekisteröitiin koko vuoden aikana 114 199 kappaletta, mikä on yli viisi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Määrä vastaa kuitenkin 2010-luvun keskimääräistä tahtia.
Kuorma- ja linja-autojen ensirekisteröinnit sen sijaan kasvoivat toissavuodesta.
Tänä vuonna henkilöautojen kysynnän on Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan ennakoitu kääntyvän lievään kasvuun.
Henkilöautoja ensirekisteröitiin 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä keskimäärin 130 000 kappaletta. Rekisteröintien vähentymiseen on vaikuttanut hidastunut talouskehitys.
– Kehitys on kääntänyt Suomen autokannan iän kasvuun ja hidastanut merkittävästi autokannan kiertoa. Päästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamisen ja liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta kehitys on huolestuttava, sillä uusien autojen päästöt ovat huomattavasti pienemmät ja turvallisuusominaisuudet kehittyneemmät kuin vanhoilla autoilla, Autoalan Tiedotuskeskus tähdentää tiedotteessaan.
Uusien autojen ensirekisteröinteihin vaikuttivat myös vertailuvuoden tammi-elokuussa myönnetyt romutuspalkkiot, jotka lisäsivät uusien autojen myyntiä. Lisäksi käytettyinä maahantuotujen autojen määrä on kasvanut.
Suosituimmat automallit olivat viime vuonna Skoda Octavia, Toyota Corolla ja Nissan Qashqai.
Raumankin lukemat laskusuunnassa
Raumalla henkilöautoja ensirekisteröitiin viime vuonna 694, kun vielä vuonna 2018 lukema oli 744.
– Uusien autojen kauppa on tuntunut olevan lievässä laskusuunnassa useamman vuodenkin jo, arvioi myyntipäällikkö Matti Vira AutoPalinin Rauman Lukkovaheen liikkeestä.
Viran mukaan autokauppaa leimaa "käyttövoimakeskustelu ja ihmisten epätietoisuus". Tällä hän viittaa esimerksi sähkö- ja hybriditekniikkaan liittyviin kysymyksiin sekä ihmisten mielikuviin siitä, että joistakin polttoainemuodoista – kuten dieselistä – oltaisiin luopumassa kokonaan. Siihen Vira ei kuitenkaan itse usko.
– Yksikään polttoainemuoto tuskin tulee loppumaan ihan hetkeen. Autokanta bensiineissä ja dieseleissä on kuitenkin niin iso, ja sähköautot maksavat niin paljon, Vira toteaa.
Hannu Niemi vaihtoi dieselin hybridiin
Vira luovutti juuri perjantaina Hannu Niemelle tämän ostaman Volvo XC90-citymaasturin. Niemelle kilometrejä kertyy vuodessa huomattavan paljon, arviolta 60 000. Silti samanmallinen diesel-Volvo sai nyt vaihtua hybridiin.
– Vaihtuupahan autossa sitten jotain muutakin kuin väri.
Niemen ratkaisu kuvastaakin laajempaa kaarta, josta ensirekisteröintitilastot kertovat. Uusien pelkällä diesel-moottorilla käyvien autojen määrä on nimittäin laskenut jyrkästi vuodesta 2016 alkaen, kun taas hybridejä rekisteröidään vuosi vuodelta enemmän.
– Onhan se konstikas kysymys, että mikä missäkin eri moottorissa tai autossa on hyvää tai huonoa. Täyssähköä en halunnut, kun ajan pitkiä matkoja. Rovaniemellekin joutuisi ajamaan pari päivää, kun pitäisi muutaman kerran pysähtyä lataamaan, Niemi luonnehtii.
Täyssähkö harvalle ykkösvaihtoehto
Rinta-Joupin myyntipäällikkö Jani Vehmanen toteaa, että viime vuoden myyntilukemat ovat näyttäneet "ihan hyviltä". Rinta-Jouppi myy Toyotaa, joka on autokaupan markkinaosuuksissa kärkipaikalla.
Liikkeen viime vuonna myymistä uusista Toyotoista noin kaksi kolmasosaa oli bensahybridimoottorilla ja yksi kolmasosa tavallisella bensamoottorilla varustettuja malleja.
– Hybridi- ja sähköasiat tulevat esiin päivittäin keskusteluissa asiakkaiden kanssa. Melkein joka tilanteessa pohditaan, mitkä ovat eri polttoainemuotojen hyödyt ja mikä olisi käyttäjälle paras vaihtoehto, Vehmanen sanoo.
Hänkin tunnistaa Viran mainitseman epätietoisuuden käyttövoimaan liittyvistä asioista.
– Media antaa paljon vaihtoehtoja ja koeajaa kaikenlaisia autoja. Kuluttajat eivät ehkä aina ajattele asiaa oman autonkäyttönsä kannalta vaan mediasta lukemiensa juttujen perusteella.
– Ihan kaikille suomalaisille täyssähköauto ei ehkä kuitenkaan ole se ykkösvaihtoehto. Pitäisi osata priorisoida ja miettiä, mikä on itselle paras ratkaisu.
(Antti Autio & Raisa Kivilahti-Leppänen, STT; Joosua Lehtinen, Länsi-Suomi)
Autoala: Sähköautojen myynti tavoittanee bensa-autot vuosikymmenen lopulla
Sähköautojen myynti tavoittanee polttomoottoriautojen myynnin vuonna 2028 plus miinus vuosi suuntaansa, arvioi Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa.
Autoalan Keskusliitto kartoitti ja keräsi tietoa viime keväänä yhdessä maahantuojien kanssa erilaisten käyttövoimien tulevaisuudesta.
Rissa varoittaa, ettei kukaan voi ennustaa tarkkaa ajankohtaa, mutta autoala käyttää vuotta 2028 arvionaan siitä, milloin polttomoottoriautojen ja kooltaan, painoltaan sekä tilavuudeltaan vastaavan kokoisten sähköautojen kysyntä kohtaa toisensa.
Liikenne- ja viestintäviraston johtava asiantuntija Outi Ampuja kertoo, että uusien sähköautojen hintojen on arvioitu olevan kilpailukykyisiä vastaavien polttomoottoriautojen kanssa jo vuosina 2023–2025.
– Se voi olla taitekohta, joka vähitellen alkaa vaikuttaa myös polttomoottoriautojen arvoon, mutta se on vain arvio, Ampuja sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeriön koordinoimassa raportissa esitetään arvio, että uusia bensiiniautoja ei enää myytäisi vuodesta 2035 lähtien. Dieselautojen myynti loppuisi jo hieman aiemmin. Vanhat polttomoottoriautot häipyisivät liikenteestä käyttöiän tultua täyteen. Ampuja muistuttaa, että Suomessa autojen keskimääräinen käyttöikä on varsin pitkä.
Rissan mukaan bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen valmistus loppuu vuosien 2040 ja 2050 välillä. Autoalalla ei ole käsitystä siitä, miten polttomoottoriautojen vaihtoarvon käy autokannan sähköistyessä.
– Tämä on ihan uusi tilanne. Ei sellaista ole koettu historiallisesti, Rissa sanoo.
Hän pohtii, että polttomoottoriautoille voi tulla saasteveroja. Niillä pakotettaisiin polttomoottoriautot romutukseen.
Ei ole vielä tiedossa, tuleeko tällaista lainsäädäntöä. Saasteveroilla voitaisiin hänen mukaansa vaikuttaa käytettyjen autojen normaaliin hintakehitykseen.
(Antti Autio, Raisa Kivilahti-Leppänen, STT)
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.