Eriarvoisuus kasvaa: ruokajonot ja ruokahävikki ovat lisääntyneet

Kun toisaalla jonotetaan ruoka-apua, vastaavasti monissa kotitalouksissa ruokaa päätyy roskikseen.

– Yhden suomalaisen henkilön ruokahävikki on vuodessa 20–30 kiloa, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten kotitalouden asiantuntija Anna Kari kertoo.

Yksinasujat ja perheet painiskelevat erilaisten ruokahaasteiden kanssa.

– Yhden hengen taloudelle monet pakkaukset ovat liian suuria, jolloin ruokaa saattaa mennä huonoksi. Perheissä puolestaan voidaan ajatella, että jos kastikkeen lopusta ei riitä enää koko perheelle, voidaan se heittää pois, Kari kuvailee.

Tämän lisäksi pakastinta ei osata kunnolla hyödyntää, ruokasuunnittelu voi olla kehnoa ja pakkausten päivämäärien ylittymistä pelätään.

Yhä useampi joutuu nykyään puolestaan turvautumaan ruoka-apuun.   – Avun tarve on kasvanut selvästi viimeisen puolen vuoden aikana, toteaa Rauman seudun työttömien toiminnanjohtaja Irene Rasila.   Yhdistys jakaa paikallisten yhteistyökumppaneiden lahjoittamaa ruokaa neljä kertaa viikossa.   – Ruokakassin hakee 150–180 ihmistä viikossa. Yhdestä ruokakassista saattaa hyötyä esimerkiksi viisihenkinen perhe.