Pappa Esa Vahtola, 80, ja pojanpoika Antti Vahtola, 21, seisovat syyskuisen alkuillan hämärässä pihalla ja tähyilevät katonrajaan.
Antti aikoo vielä tänään ryhtyä asentamaan rännejä. Talon ulkovuoraustakin pitäisi jatkaa jossain välissä.
Päärakennuksen vieressä on ulkosauna, jonka löylyhuone on ollut jo ahkerassa käytössä. Saunan uudella terassilla kelpaa vilvoitella.
Nyt ei puhuta mistä tahansa talosta. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi kuusi muuta rakennusta, muiden muassa iso kivinavetta tien vieressä ja pihalla luhti ja aitta.
Hallirakennus on rakennettu 1980-luvulla. Siellä autoja harrastava Antti säilyttää kulkuvälineitään.
Euran Naarjoen kylässä sijaitseva tila on aikoinaan kuulunut Ahlströmin tehtaille. Vahtolan suvulla se on ollut 111 vuotta, kun
Antin isoisän isoisä osti kiinteistön. Viimeksi talossa on asuttu kymmenen vuotta sitten.
Antti Vahtola on saanut remontoitua kodista noin puolet. Liesi lämmittää talvipakkasilla. Kuvat: Juha Sinisalo
"Halusin ostaa talon"
Vuosi sitten kesällä tilalle tuli taas eloa, kun tuolloin 20-vuotias Antti Vahtola osti sen itselleen. Miksi?
– Päätös oli ihan omani. Ei siitä oikein muuta syytä ollut kuin että halusin ostaa talon ja se tuli ostettua.
Nyt, reilun vuoden jälkeen, puolet päätalosta ja saunasta on remontoitu. Ulkosaunassa sijaitseva entinen leivintupa odottaa vielä muodonmuutosta.
Ulkovuorauksesta on puolet valmiina.
Apua aina saatavilla
Nuorukainen vastaa yksin remontista. Hän myöntää, että töitä on tehty usein yötä päivää.
Apua on onneksi aina saatavilla.– Vanhemmat ovat auttaneet paljon, samoin kaverit ja sukulaiset. Lisäksi minulla on pari tuttua raksamiestä, joilta voi kysyä neuvoa.
Antti uurastaa remontin parissa opintojen ja töiden ohella. Hän opiskelee koneinsinööriksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa ja tekee siinä ohessa töitä kuorma-autokorjaamolla.
Uusvanha, Antti Vahtola luonnehtii kotinsa sisustusta. Hän haluaa, että vanhaakin näkyy mutta täysin uuttakin saa olla, jos siltä tuntuu.
Moni asia uusiksi
Ihan joka päivä ei kuule, että parikymppinen hankkii itselleen vanhan tilan kodikseen. Etenkin, kun ostohetkellä talo oli melko huonossa kunnossa.
Vielä remonttia odottavassa salissa tilanteen havaitsee parhaiten. Lattiat ovat romahtaneet.
Lähes kaikki on mennytkin uusiksi lattioista viemäreihin ja vesijohtoputkiin. Myös alahirret menivät vaihtoon.
Nyt täysin valmiita ovat makuuhuone, olohuone, keittiö, pesuhuone ja vessa sekä työhuone ja ulkosauna.
Asuinpinta-alaa on yhteensä noin 250 neliömetriä. Rakennukset sijaitsevat hehtaarin tontilla.
Pihapiirissä on useita rakennuksia, kuten luhti ja aitta. Luhtia Antti Vahtola on jo testimielessä maalannut.
Pyörät myyntiin
Tähän mennessä remonttiin ovat riittäneet omat säästöt. Talo on ykkössijalla.
– Olen remontin takia esimerkiksi myynyt enduro- ja moottoripyöräni.
Antti Vahtola ei kuitenkaan kiirehdi vaan etenee ajan kanssa.
– Haluan tehdä työt kunnolla. Välillä on taukoa, kun keräilen rahaa jatkoa varten.
Oman maun mukaan
Sisätilat ovat myös Antti Vahtolan käsialaa, ja sisustuksesta on tullut ”just sellainen kuin itse halusin”.
– Uusvanha, hän luonnehtii.
– Olen jättänyt esille vähän vanhaakin, lähinnä hirsiseinää, mutta muualla seinissä on gyproclevyä ja maalia. Pinkopahvia ei ole enää missään. Tärkeintä kuitenkin on, että talo hengittää ulospäin.
Antti Vahtolan isoisä Esa Vahtola on syntynyt Antin nykyään omistamassa talossa ja juuri tässä huoneessa.
Ylpeä pojanpojasta
Pappa Esa Vahtola on selvästi ylpeä pojanpojastaan. Moni saattoi vuosi sitten ihmetellä, miten nuori mies uskaltaa ryhtyä moiseen urakkaan.
Tilan Antille myynyt pappa ei ihmetellyt.
– Ei se ollut yllätys, eihän olisi ollut muitakaan ottajia. Ja onhan Antti sen verran naarjokilainen, että ei hän muualle lähtisi, pappa tietää.
Tilalla on merkitystä hänelle myös henkilökohtaisesti, syntyihän Esa Vahtola tässä talossa vuonna 1942 ja asui siinä nelivuotiaaksi asti.
Pappa sanoo, että Antti on apulaisineen tehnyt remontissa hyvää työtä.
– Kyllä tämä kestää toiset 111 vuotta. On tämä sen verran hieno.
Takavuosina talossa järjestettiin kinkereitä ja harjoitettiin pankkitoimintaa
Kun Antti Vahtolan isoisän isoisä ja Esa Vahtolan isoisä Verner Vahtola osti tilan Ahlströmin tehtailta 111 vuotta sitten, tilukset olivat nykyistä paljon suuremmat.
Maata oli 25 hehtaaria ja metsää 90 hehtaaria.
Sittemmin maita on lohkottu suvun kesken. Antti Vahtolan tila on noin hehtaarin suuruinen. Naapurustossa elää edelleen sukua, muiden muassa Antin vanhemmat ja tietysti Esa-pappa.
Hänelle Antin nykyisin omistama tila tuli 10 vuotta sitten, kun Esan Sulo-sedän puoliso kuoli. Sulo Vahtola oli menehtynyt jo vuonna 2001.
Esa Vahtola syntyi talon yhdessä makuuhuoneessa toisen maailmansodan aikana vuonna 1942. Perhe muutti omaan taloon neljä vuotta myöhemmin.
Hän muistelee kuulleensa, että leivintuvassa asui sodan aikana venäläisiä vankeja, jotka tekivät tilalla töitä.Talossa on myös pidetty kinkereitä ja siinä on toiminut Osuuspankki.
Navetassa oli aina 1980-luvun puoliväliin lehmiä.
Muistot tilasta liittyvät lapsuuden hauskoihin hetkiin.
– Kävimme tällä aina, kun Verner-vaari piti juhlia.
Nyt pihalle on hyvä polkaista aika ajoin katsomaan, mitä pojanpoika on tällä kertaa saanut aikaiseksi.
Näin säästän energiaa
Kotina sukutila Euran Naarjoen kylässä. Asuinpinta-alaa 250 neliötä.
Päärakennusta lämmitetään puilla. Talossa on useampi takkamuuri.
Vielä remonttia odottavalla puolella taloa on sähköpatterit. Siellä lämpö pidetään vesiputkien takia noin 15–16 asteessa.
”Energian kulutukseni on jo minimissä, en enää voi vähentää”, sanoo Antti Vahtola.
Kysyimme Antti Vahtolalta, mitä toimia hän on tehnyt tai tekee säästääkseen energiaa.
Lisää kotiin ja asumiseen liittyviä juttuja 5.10. ilmestyneessä Koti-erikoisjulkaisussa (www.ls24.fi).
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.