Rauman kaupungintalon edustalla liehuivat Suomen ja Rauman liput viime marraskuussa Lapsen oikeuksien päivänä. Laajennusta liputuskäytäntöihin miettii kaupunginhallitus. Arkistokuva: Juha Sinisalo
Suomen lippua ja Rauman omaa lippua näkee tavallisesti liputuspäivinä Rauman kaupungintalon edustan lipputangoissa. Myös Lukko-lippu on liehunut kevään ja kesän mittaan Rauman Lukon jääkiekon Suomen mestaruuden kunniaksi.
Uusia lippuja saattaa nousta salkoon tuoreen esityksen myötä. Suunnitelmissa on lisätä liputuspäiviä liputtamalla kolmen vähemmistöryhmän juhlapäivinä vuonna 2022.
Kyse olisi sateenkaari- eli Pride-liputuksesta sekä saamelaisten ja romanien kansallispäivien liputuksesta.
– Nämä ovat sellaisia lippuja, joita ei ole aiemmin Rauman kaupungintalon lipputangossa nähty, kaupungin konsernipalveluiden toimialajohtaja Sari Salo sanoo.
Ensi vuosi kokeiluna
Kaupunginhallitus käsittelee uusia liputuskäytäntöjä ensi maanantaina.
Esityksenä on, että ensin olisi ensi vuonna kokeiluvuosi, jolloin kaupunki huomioi liputuksella kyseiset kolme vähemmistöryhmää.
Saatujen kokemusten perusteella tehtäisiin kaupungin virallinen liputussuunnitelma vuodesta 2023 alkaen.
– Se on sitten kaupunginhallituksen periaatepäätös, että ovatko vähemmistöliput mukana. Matkan varrella voi löytyä muitakin vähemmistöjä, joten sitä tässä selvitetään, että kuinka laajaa keskustelua herää. Siksi tätä on syytä viedä kokeiluna eteenpäin, Salo sanoo.
Aloite nosti asian esille
Idea uusista liputuksista sai alkunsa valtuustoaloitteesta, jossa vihreiden Marianna Hanni esitti Pride-liputuksen käyttöönottoa Raumalla. Pride-lippu eli sateenkaarilippu on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta edistävän liikkeen tunnus.
Kaupunki on Sari Salon mukaan julkisena toimijana velvollinen noudattamaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteita.
Kaupunginhallitukselle annettavana esityksenä onkin, että Pride-liputusta laajemmin päätetään periaatteellisesti Rauman kaupungin kanta myös muiden vähemmistöryhmien liputuskäytäntöihin.
– Aloite oli sinänsä hyvä, koska se nosti esille keskustelun siitä, milloin liputetaan ja milloin ei, Salo toteaa.
Salon mukaan vastaavia aloitteita on tehty muissakin kunnissa ja se on herättänyt ihmisissä erilaisia arvopohjaisia tuntemuksia.
Liputusten kokeiluvuodesta saatu palaute huomioidaan myöhemmin tehtävässä liputuksia koskevassa periaatepäätöksessä.
Lukko-lippu poistui
Normaalisti Raumalla liputetaan virallisina liputuspäivinä, joita on 7 sekä vaalipäivinä ja presidentin virkaanastujaispäivänä.
Lisäksi liputetaan vakiintuneina liputuspäivinä, joita on 13. Vakiintuneita liputuspäiviä ovat muun muassa Minna Canthin eli tasa-arvon päivä, Svenska Dagen eli ruotsalaisuuden päivä sekä Lapsen oikeuksien päivä.
Päälle tulevat vielä sisäministeriön liputussuositukset, joita Raumalla on noudatettu harkinnan mukaan.
Esimerkiksi Suomen luonnon päivänä viime viikon lauantaina Suomen lippu oli kaupungintalon tangossa. Sen myötä tangosta poistui Lukon lippu.
Suurlähettiläiden tai ystävyyskaupunkivieraiden saapuessa vierailulle kaupungintalolla on salkoon nostettu kyseisen maan lippu.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.