Ymmärrys esteettömyydestä on kyllä mennyt vuosien varrella eteenpäin, mutta parantamisen varaa on yhä, tuumaavat Rauman vammaisneuvoston puheenjohtaja Matti Iso-Pärnä (oikealla) ja jäsenet Helinä Ellä (keskellä edessä), Ritva Parjanen ja Pasi Aalto.
Rotvallin reuna. Portaat. Pieni syvennys keskellä katulaatoitusta. Liikkumiseensa apuvälineitä tarvitsevat ihmiset törmäävät usein arjessaan esteisiin – kirjaimellisesti.
Esteettömyydestä kyllä puhutaan paljon ja sitä on edistetty myös lainsäädännön kautta. Siitä huolimatta yleinen asenne ja ymmärrys esteettömyyttä kohtaan pitäisi saada korkeammalle tasolle. Parantamisen varaa on, näkee Rauman vammaisneuvosto.
– Yleistä ymmärrystä esteettömyydestä pitäisi yhteiskunnassa edelleen lisätä, sanoo vammaisneuvoston sihteerinä toimiva Rauman kaupungin vammaistyön päällikkö Vesa Kiiski.
Siksi neuvosto on päättänyt alkaa myöntää Raumalla vuosittaista esteettömyysstipendiä, joka annetaan vammaisneuvoston päättämälle taholle esteettömyyden eteen tehdystä työstä. Taho voi olla yksityishenkilö siinä missä yritys tai yhteisökin.
– Uskon, että tunnustuksen myötä sana kiirii. Esteettömyys lisää paikan houkuttelevuutta, sanoo Helinä Ellä. Hän edustaa neuvostossa Rauman seudun allergia- ja astmayhdistystä.
Koskettaa muitakin kuin liikuntarajoitteisia
Tietoisuus esteettömyydestä on parantunut vuosien saatossa, vammaisneuvoston jäsenet sanovat.
– Kyllä sen merkitys hyväksytään ja ymmärretään. Pikkuhiljaa ollaan menossa eteenpäin, sanoo Ritva Parjanen Satakunnan aivovammayhdistyksestä.
Parjanen muistuttaa myös, että esteettömyys koskettaa muitakin kuin liikuntarajoitteisia. Esimerkiksi aivovammapotilaiden kerho ei voi kokoustaa tilassa, jos viereisestä huoneesta kuuluu paljon ääniä: kapasiteetti ei silloin riitä keskittymiseen.
Vesa Kiiski toteaa lisäksi, että esteettömyydestä hyötyvät kaikki, eikä se ole keneltäkään pois. Esteettömien tilojen tarve voi koskettaa ihmistä myös tilapäisesti, jos ihminen joutuu esimerkiksi käyttämään pyörätuolia tai kyynärsauvoja tapaturman vuoksi.
Ehdotuksia palkittavasta otetaan vastaan
Esteettömyyden edistämisestä myönnettävä tunnustus tullaan julkistamaan kansainvälisenä vammaisten päivänä 3. joulukuuta. Aivan kuten tunnustuksenkin, päivän tarkoitus on edistää esteettömyyttä yhteiskunnassa ja parantaa yleistä suhtautumista vammaisuuteen.
Vammaisneuvosto ottaa mielellään vastaan ehdotuksia tunnustuksen saajasta.
– Jos ehdotuksia ei tule, vammaisneuvosto päättää saajan kokonaan itse. Rahalla sitä ei saa, sillä vammaisneuvosto ei ole lahjottavissa, nauraa neuvoston puheenjohtaja Matti Iso-Pärnä Rauman seudun CP-yhdistyksestä.
Sähköskuuteista päänvaivaa
Sähköpotkulautojen eli skuuttien pysäköinti voi aiheuttaa näkövammaiselle tai liikuntarajoitteiselle kadulla liikkuessa hankalia tilanteita.
Sen ovat vammaisneuvostonkin jäsenet saaneet omassa arjessaan huomata.
– Se on todella vaarallista. On järkyttävää kun tuolla pyörätiellä menee ja niitä on siellä sun täällä poikittain. Jos on vähänkin näkövammainen, lautaan on jo törmännyt siinä vaiheessa kun sen huomaa, puuskahtaa Helinä Ellä.
Ellä itse liikkuu pyörätuolilla ja pystyy myös kävelemään, jos avustaja on mukana.
– Kuskin mielentilastahan se on kiinni, miten sen pysäköi. Tuntuu, että moni jättää mieluummin poikittain. Asennekysymyshän se on, sanoo Rauman seudun psoriasisyhdistystä vammaisneuvostossa edustava Pasi Aalto.
Kiiski toivoo esteettömyysasiamiestä
Rauman kaupungin vammaistyön päällikkö Vesa Kiiski toivoo, että Raumallekin saataisiin perustettua esteettömyysasiamiehen toimi.
– Olen sitä kaupungille ehdottanut. Isommissa kaupungeissa niitä on. Toki sote-toimiala siirtyy pian maakunnalle, mutta kaupungin asiamies voisi tehdä tätä työtä yhteistyössä maakunnan kanssa, Kiiski sanoo.
THL:n vammaispalvelujen käsikirjan mukaan esteettömyysasiamiehen tehtävä on muun muassa "edistää kaupungin rakennetun ympäristön ja palvelujen esteettömyyttä ja saavutettavuutta yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien kanssa".
– Esteettömyysasiamiehen tekemästä työstä olisi hyötyä paitsi kuntalaisille, myös talouden ja matkailun näkökulmasta. Se toisi paljon positiivista. Asiamies keskittyisi kaikkina työpäivinään nimenomaan esteettömyyteen, Kiiski sanoo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.