Etelä-Satakunnassa ei ole suuria räjähdevarastoja

Etelä-Satakunnan alueella ei löydy läheskään yhtä massiivista räjähdeaineiden varastointia kuin Vihtavuorella, jossa Forcitilla on 40 tonnin räjähdevarasto sekä 200 tuhannen litran räjähdysaineen jätesäiliötä.

– Täällä puhutaan huomattavasti pienemmistä määristä, sanoo päivystävä palomestari Jari Eno.

Pelastuslaitos käy Turvallisuus- ja kemikalioviraston (Tukes) luvittamissa, räjähdys- tai muita vaarallisia aineita käsittelevissä yrityksissä kerran vuodessa, kun taas vaarallisten aineiden kuljetuksia se ei valvo.

– Jos onnettomuustilanne tulee, toimimme sen mukaan, mitä lastina on. Kuljetusyrittäjällä on luvat ja nimetyt yhteyshenkilöt.

Mikäli pelastuslaitos katsoo, että tietty tilanne aiheuttaa esimerkiksi räjähdysvaaran tai muodostuva savu saattaa olla myrkyllistä, voidaan käynnistää evakuointi kuten Vihtavuorella.

– Pelastustoiminnan johtaja määrää vaara-alueen toteamisen jälkeen evakuointialueen, Eno kertoo.

Käytännössä Etelä-Satakunnassa kyseinen johtaja on vuorossa oleva päivystävä palomestari.

Raikka Oy:n räjähdetehtaalla Eurajoella saa olla enintään tuhat kiloa räjähdeaineita varastoituna, kertoo lomalta tavoitettu yksikön päällikkö Tapio Leppinen.

– Nestemäisiä räjähdeaineita meillä ei ole lainkaan, tuotteita lähtee vain Puolustusvoimille ja meillä on Puolustusvoimien kanssa myös räjähdejätteiden hävityssopimus.

Jokaisessa kontissa on eri räjähdettä ja sisällöt ovat tarkoin tiedossa, eikä tehdasalueelle tule ulkopuolisilta räjähdysainejätettä. Pahin uhka on, että lähistön metsä olisi tulessa.

– Räjähdysvaara aiheutuisi siitä, jos metsäpalo leviäisi alueelle. Itsestään räjähtäviä aineita meillä on todella vähän.

Tukesin edustajat käyvät Raikan räjähdetehtaalla vähintään vuosittain.