EU-komissio ilmoitti keskiviikkona ehdottavansa susien kansainvälisen suojeluaseman muuttamista ”tiukasti suojellusta” ”suojelluksi”. Suurpedoista esimerkiksi karhun ja ilveksen suojelustatukseen ei ole esitetty muutosta.
Komissio perustelee ehdotustaan sillä, että Bernin yleissopimukseen perustuva suden suojeluasema vahvistettiin niiden tieteellisten tietojen perusteella, jotka olivat käytettävissä vuonna 1979 sopimuksen neuvotteluajankohtana.
Komission mukaan tuoreen selvityksen mukaan susikannat ovat kasvaneet merkittävästi kahden viime vuosikymmenen aikana ja ne ovat levinneet yhä laajemmille alueille. Euroopan Unionin 23 jäsenvaltiossa on yli 20 000 sutta ja lisääntymiskykyisiä susilaumoja.
Komission tiedotteen mukaan susien määrän kasvu on kuitenkin lisännyt ristiriitatilanteita ihmisen toiminnan kanssa.
Metsästäjät peukuttivat
Suomen Metsästäjäliitto tiedotti heti keskiviikkona, että komission ehdotus oli tervetullut uutinen.
Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg tosin muistutti, että komission esityksen eteneminen päätöksentekoon ja
EU:n luontodirektiivin muuttamiseen vie todennäköisesti vähintään kaksi vuotta.
– Metsästäjäliiton mielestä Suomessa olisi muutettava suurpetolainsäädäntöä ja kehitettävä hallintoa, jotta paikalliset sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat otetaan suurpetojen metsästyksen luvituksessa ja oikeuskäsittelyssä huomioon, Hallenberg sanoi.
"Metsästys ei toiminut aiemminkaan"
Suomen Luonnonsuojeluliitto lausui jo syyskuussa, kun EU-komissio vasta keräsi lausuntoja susitilanteesta, että vaikka susikanta onkin Suomessa kasvanut, laji on edelleen uhanalainen.
Luonnonvarakeskus arvioi kesällä vuosittaisessa lausumassaan, että Suomessa olisi reilut 300 sutta.
Luonnonsuojeluliiton mukaan Suomessa aiemmin kokeiltu suden kannanhoidollinen metsästys johti susikannan romahtamiseen ja vahinkojen lisääntymiseen.
Metsästys kohdistui voimakkaasti laumojen lisääntyviin yksilöihin, minkä seurauksena laumoista irtaantui niin sanottuja kyläsusia.
– Susien paluu yli sadan vuoden poissaolon jälkeen entisille elinalueilleen aiheuttaa ymmärrettävästi huolta ja pelkoa. Ihmiset eivät tiedä miten suden kanssa tulisi menetellä kohtaamistilanteissa ja kuinka kotieläimiä tulee suojata. Toistaiseksi kotieläinvahingot ovat olleet varsin vähäisiä verrattuna muuhun Eurooppaan, liiton lausunnossa todettiin.
Susipuhetta piisaa Satakunnassakin
Susi on ollut (taas) viime aikoina puheenaihe Satakunnassakin.
Joulukuun alussa metsästyskoiran omistaja kertoi useissa medioissa, muun muassa Ilta-Sanomien verkkosivuilla (3.12.), että sudet tappoivat ilmeisesti niiden makuupaikalle osuneen koiran Köyliössä. Viime viikolla Ulvilan alueen petoyhdyshenkilö kertoi Satakunnan Kansalle (SK24.fi 14.12.) samankaltaisesta tapauksesta Ulvilassa.
Lounais-Satakunnan riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilöt kertoivat Länsi-Suomelle (LS 12.12.), että Rauman seudun susihavainnoissa on ollut selvä piikki syksyn aikana. Susien aiheuttamia vanhinkoja ei kuitenkaan ollut tiedossa.
Suomen johtavana susitutkijana pidetty Ilpo Kojola kertoi Länsi-Suomelle lokakuussa (LS 14.10.), että Lounais-Suomen susikanta on kasvanut merkittävästi viimeisen reilun 15 vuoden aikana peura- ja kauriskannan perässä. Myös raportoitujen lammasvahinkojen määrä on ollut selvässä kasvussa.
Länsi-Suomi kysyi Kojolalta tuolloin suoraan, uhkaako susi ihmisen henkeä jotenkin enemmän kuin ennen.
– Sanon, että tilannetta pitää nyt seurata. Alkaako näitä susitapauksia ja ihmiskohtaamisia olla enemmän? Tapaukset pitää olla tarkassa syynissä, mutta yleisellä tasolla johtopäättely on ennenaikaista, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori toppuutteli.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.