Vuojoen kartanon auditoriossa ei montaa tyhjää istumapaikkaa ollut, kun Eurajoen kunta järjesti kuulemistilaisuuden Rikantilan koulun kohtalosta.
Suurta draamaa ei iltaan sikäli mahtunut, että tilaisuudessa ei käytetty yhtään puheenvuoroa koulun lakkauttamisen puolesta.
Pohjana ennusteet
Tilaisuuden alkajaisiksi kunnan sivistysjohtaja Vesa-Pekka Leino esitteli lyhyesti, mistä on kyse. Koronapositiivisena etänä puhunut Leino totesi, että lakkauttamiskeskustelun avaimia ovat vain ja ainoastaan väestörekisteristä saadut ennusteet oppilasmäärien kehityksestä.
– Ennusteen pohjalta pitää miettiä, onko perusopetusta järkevä järjestää hyvin pienissä yksiköissä. Miten niissä lapsen etu toteutuu? Leino sanoi.
Tarkistetun ennusteen mukaan Rikantilan koulussa olisi ensi lukuvuonna 13 oppilasta, seuraavana vuonna 15, sitten kahtena vuonna perättäin 14 ja seuraavina kahtena vuonna 13.
Mikä koulu seuraavana?
Rikantilan koulun puolesta käytettiin monta puheenvuoroa. Äänessä oli niin asukkaita, vanhempia kuin opettajiakin. Asia selvästi kiinnostaa myös Eurajoen muissa kylissä.
Rikantilan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marko Mikkola nostikin heti ensimmäisenä kommentoijana kissan pöydälle. Jos Rikantilan koulu nyt lopetetaan, tulee siitä väistämättä ennakkotapaus. Niinpä jatkossa voidaan lopettaa kaikki kyläkoulut, joissa on alle 15 oppilasta.
– Kuivalahti, Linnamaa, Sydänmaa, Mikkola luetteli Eurajoen muita vaarassa olevia kyläkouluja.
Monessa puheenvuorossa muistutettiinkin, etteivät väestöennusteet koskaan päde. Moni perhe valitsee siinä vaiheessa asuinpaikan, kun lapset menevät kouluun. Niinpä kylän lapsiluku saattaa muuttua nopeastikin.
Tähän viittasi muun muassa Arto Mäkitalo, jonka kolme lasta ovat käyneet koulua Kuivalahdella. Hänen mukaansa Kuivalahden koulussa oli tuolloin 20 oppilasta, mutta jo muutamaa vuotta myöhemmin lähes 50.
Keskustelussa muistutettiin myös Eurajoen pyrkimyksestä lapsiystävälliseksi kunnaksi. Se tarkoittaa puhujien mukaan sitä, että perheillä on valittavana monenlaisia kouluja, joista yksi tärkeä lenkki ovat kyläkoulut.
Kuoleeko koko kylä?
Kylissä on myös pelkoa siitä, että koulun loppuessa kuolee koko kylä. Kokoomusvaltuutettu Maria Hollmén nostikin esille sen, että näin ei välttämättä käy. Hänen mukaansa Luvialla, jossa ei enää ole yhtään kyläkoulua, on eläviä kyliä, joissa on paljon tapahtumia ja aktiviteetteja.
Erityisesti Rikantilassa harmittaa tällä hetkellä se, että asiaa ollaan viemässä niin nopeasti päätökseen; ja heidän mielestään nimenomaan siihen suuntaan, että koulun ovet laitetaan säppiin.
Moni kysyikin, mikä kiire nyt on. Aika siitä, kun asia oli ensimmäisen kerran kunnanhallituksessa ja kun asiasta päätetään valtuustossa, on vain 40 päivää.
Rikantilassa toivotaan paljon pitempää harkintaa, jotta asiaan ehditään miettiä muita ratkaisuja.
Kuulemistilaisuudessa sanansa sanoivat myös Rikantilan koulun oppilaat. He muistuttivat Eurajoen maineesta lapsiystävällisenä kuntana ja toivoivat maineen pysyvän.
Lapset myös puolustivat porukalla kouluaan. Koulussa ei ole kiusaamista, se on luonnonläheisellä paikalla, ympärillä on metsää ja lähellä laavu, kaikki tuntevat toisensa ja kaikki ovat kavereita keskenään.
Lapset toivoivat, että muutkin lapset tulevaisuudessa saisivat käydä samaa koulua.
Ei tapetilla joka vuosi
Paikalla oli runsaasti myös kunnan päättäjiä. Muun muassa kunnanhallituksen puheenjohtaja Vesa Jalonen (kesk.) ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ilona Sjöman (sd.) vakuuttivat, ettei asiaa ole vielä päätetty, vaikka monet niin tuntuvat uskovan.
Jalonen muistutti, että kyläkouluistakin pitää uskaltaa keskustella.
Sjöman puolestaan vaati, että tehdään nyt mikä päätös tahansa, siinä päätöksessä pitää pysyä pitkään. Luvassa ei hänen mukaansa ole minkäänlaista koulurauhaa, jos koulun tulevaisuutta arvotaan joka vuosi.
Kuulemistilaisuudessa sanansa sanoivat myös Rikantilan koulun oppilaat. He muistuttivat Eurajoen maineesta lapsiystävällisenä kuntana ja toivoivat maineen pysyvän.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.