Eurajoen seurakunnan talouspäällikkö Katri Sildénin mukaan kirkon uusi väritys on saanut lähes pelkästään positiivista palautetta. Nyt kirkon uudistamisessa on siirrytty sisätiloihin. Ovet sulkeutuvat helmikuun alussa ja avautuvat jälleen seurakuntalaisille joulukirkkoon.
Eurajoen Kustaa Aadolfin kirkon ovet menevät säppiin helmikuun alussa. Tarkoitus on, että uudistuksen kokeneeseen kirkkoon päästään jälleen jouluna.
Kirkkoa uudistetaan monitoimisuus mielessä. Tavoitteena on, että kirkkoa käytettäisiin nykyistä enemmän. Niinpä kirkkoon halutaan muutakin toimintaa kuin jumalanpalvelukset, vihkitilaisuudet ja hautajaiset.
– Muutokset ovat kuitenkin kohtuullisia. Suurin muutos taitaa olla se, että parvien alta jäävät penkit pois, Eurajoen seurakunnan talouspäällikkö Katri Sildén toteaa.
Alttarilta oltava tietty näkymä
Suunnitelman mukaan kirkon urkuparven alle tulee niin sanottu kohtaamispaikka. Sinne sijoitetaan pöytiä ja tuoleja. Kahvittelukin onnistuu, sillä tilaan rakennetaan keittiöseinämä. Tila voidaan eristää verhoilla, ja siellä voidaan pitää myös pieniä tilaisuuksia, kuten ristiäisiä. Muuten paikka on tarkoitettu arjen kohtaamisille.
– Erillistä seinää ei saa rakentaa, sillä alttarilta katsottuna tilan pitää museoviraston mukaan olla symmetrinen, Sildén kertoo.
Lisäksi urkuparven alle tulee lapsille oma puuha- ja touhupaikka. Siellä voidaan järjestää vaikka pyhäkouluja tai viettää aikaa jumalanpalveluksen aikana.
Vitriiniin esille arvotavaraa
Kirkkotienpuoleisen parven alle tulee erikoisvalmisteinen vitriini, joka on murto- ja palosuojattu, ja jossa on oikea kosteus ja valaistus. Vitriiniin asetetaan esille seurakunnan historiallista esineistöä, kuten vanhoja kirjoja ja esimerkiksi vanha matkaehtoollispakkaus.
Saman puolen tuulikaappiin tulee uusi morsiushuone. Nykyinen morsiushuone lähellä pääsisäänkäyntiä muunnetaan tekniseksi tilaksi.
Luottokeskusteluille erillinen huone
Toisen sivuparven alle puolestaan tulee akustoitu eli äänieristetty keskusteluille tarkoitettu huone. Siellä diakonit ja papit voivat ottaa vastaan seurakuntalaisia, jotka haluavat keskustella luottamuksellisesti itseään askarruttavista asioista.
– Tähän rauhoitettuun tilaan saa rakentaa seinät, sillä se on nurkan takana, eikä näy alttarille, Sildén huomauttaa.
Uutta on myös alttarin eteen tuleva ruumisarkkukoroke, joka nousee lattiasta esille, kun sitä tarvitaan arkkua varten. Kun katafalkki ei ole käytössä, se lasketaan lattian tasolle.
Lisäksi kirkkosalissa uusitaan vesijohdot, viemäri- ja lämmitysputket sekä lämmityspatterit.
Boordia pyydetty kovasti takaisin
Kirkkosalia ehostetaan muutenkin. Seinät ja sisäkatto puhdistetaan ja maalataan tarvittavilta osilta. Väritystä on tutkinut Jaana Finnberg Verstas2:sta.
Kirkon sisäseinät ja -katto ovat nykyään kerman vaaleat, mutta aikaisemmin seinät ovat olleet vaalean sinertävät. Mietinnässä onkin, pysytäänkö nykyisessä värityksessä vai palataanko vanhaan.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on katon rajassa aikoinaan ollut noin puoli metriä leveä friisi tai boordi, miksi sitä nyt haluaa sanoa. Väritykseltään se oli voimakkaan sininen ja siinä oli orjantappuraköynnös, jonka kiehkuroissa oli vuoroin risti tai kruunu. Friisi oli maalattu pinkopahvityyliselle alustalle.
– Boordi oli juhlavan näköinen, koska kirkkosalissa ei muuten ole maalauksia.
Boordi ei ollut alkuperäinen, vaan se oli sijoitettu kirkkoon vuonna 1926. Boordi poistettiin 1960-luvun remontissa, mutta moni seurakuntalainen muistaa sen vielä. Sildénin mukaan paljon onkin tullut pyyntöjä boordin palauttamisesta.
– Nyt onkin selvityksessä, voitaisiinko se maalata esimerkiksi sabluunalla tai teettää tapettina, ja mikä olisi hinta.
Museovirasto ei vaadi boordin palauttamista, koska se ei ole alkuperäinen. Virasto kuitenkin sallii uuden boordin.
Sakastin parvelle tulee työpisteitä
Myös sakasti kokee muutoksia. Kalustusta uusitaan ja tila saa erillisen keittiönurkkauksen. Sakastin parvea laajennetaan ja sinne tulee avokonttori työpisteineen.
Sakastin alla tehdään arkeologisia tutkimuksia. Alustavissa koekaivauksissa löytyi tiilirakennelmia, jotka on luokiteltu muinaisjäänteiksi.
– Jatkotutkimuksia odotellaan.
Koska Kustaa Aadolfin kirkko on poissa käytöstä lähes vuoden, tarvitaan korvaavia tiloja. Luvian kirkko on tietenkin käytössä, kesällä myös Irjanteen kirkko.
– Seurakuntakeskus Tapulin iso sali muutetaan kirkkosaliksi, ja se on sen aikaan poissa vuokrauskäytöstä, Sildén toteaa.
Alustavasti varauduttu miljoonaan euroon
Viime vuonna kirkkoa korjattiin ulkopuolelta noin 1,4 miljoonalla eurolla. Sisätilojen muutoksiin on tällä hetkellä varauduttu noin miljoonalla eurolla. Summa noussee tuosta kuitenkin jonkin verran, sillä arvio ei pidä sisällään kaikkia suunnitteilla olevia muutoksia, kuten esimerkiksi mahdollisia konservointeja.
Suunnittelussa on kuunneltu niin seurakunnan henkilökuntaa kuin luottamushenkilöitäkin. Tutustumiskäyntejä on tehty Pomarkkuun ja Tampereelle.
Museovirastolta on saatu lausunto. Suunnittelusta vastaa arkkitehti Hanna Elo.
Vihreää valoa on jo saatu niin kirkkoneuvostosta kuin kirkkovaltuustostakin. Hanke vaatii vielä käynnin kirkkohallituksessa, sillä kulttuuriperintökohteen muutostyöt vaativat kirkkolain mukaisen luvan.
Tiistaina hanketta esiteltiin seurakuntalaisille. Paikalla oli noin 40 kiinnostunutta.
Sildénin mukaan suunnitelmat otettiin positiivisesti vastaan. Kehuja tuli hyvästä valmistelusta ja perusteluista.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.