Eurajoen vesiensuojeluyhdistyksen ja Luonnonsuojeluliiton Satakunnan piirin vuosina 2012–2022 teettämä selvitys Eurajoen simpukkakannasta kertoo omaa kieltään joen kunnosta.
Tutkimuksen mukaan luusuan alapuolelta Kiukaisiin asti simpukoita löytyi todella vähän.
Tutkimusryhmä nosti, tunnisti ja vapautti yhteensä 379 elävää suursimpukkaa. Yleisin laji oli järvisimpukka.
Rauhoitettuja lajeja, jokihelmisimpukkaa tai vuollejokisimpukkaa ei tavattu. Eniten suursimpukoita löytyi Eurajoen Suutalankoskesta, Euran Kauttualta joen luusuasta sekä Panelian Papinsaaresta.
Eurajoen simpukkakartoituksessa todetaan, että jotain tavanomaisuudesta poikkeavaa Eurajoen vedessä vaikuttaa olevan paperitehtaan kohdalta alkaen.
Yleensä näkyvä simpukkakanta palautuu viidessä vuodessa häiriön jälkeen, kun simpukat saavuttavat aikuisen mitan ja sukukypsyyden. Niin nyt kuin vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa joen ylä- ja keskijuoksulla tavattiin kuitenkin vain satunnaisia aikuisia ja kuolleita yksilöitä.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen teettämän arvion mukaan Eurajoen biologinen tila on hyvä.
Tämä on Eurajoen vesiensuojeluyhdistyksen mukaan ristiriidassa raportin tietojen kanssa, sillä simpukat ovat hyvä bioindikaattori tutkittaessa veden laatua.
Vesiensuojeluyhdistys kertookin lähettävänsä julkaisemansa raportin Varsinais-Suomen ely-keskukselle ja esittävänsä Eurajoen suursimpukkafaunan ja lajirunsauksien perinpohjaista selvittämistä sekä joen biologisen tilaluokan tarkistamista.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.