Eurajoen yläjuoksulla elää ehkä uniikki taimenkanta

Taimen lisääntyy Eurajoen yläjuoksulla, ja kyseessä vaikuttaa olevan joen oma, todennäköisesti alkuperäinen kanta.

Asia varmistui Pyhäjärvi-instituutin ottamista ja teettämistä näytteistä tehdyissä dna-analyyseissä, jotka tehtiin samaan aikaan Raumanjoen taimentutkimusten kanssa.  Analyysin mukaan kanta poikkeaa selvästi istutuskannoista ja muodostaa lähes oman haaran suomalaisten taimenien sukupuussa.

Näytteet otettiin kahdeksasta kalasta, joten erilaisten virheiden mahdollisuus on melko suuri. Yksi on joka tapauksessa selvää: ainakaan nämä yläjuoksun kalat eivät ole istutuksista tai istutetuista vanhemmista peräisin, joten joessa lisääntyy taimenen luonnonkanta.

Kalat löytäneen iktyonomi Jussi Aaltosen mukaan tulos on mahdollinen, sillä kyseisellä vesistön osuudella ei ole juuri lainkaan istutushistoriaa.

Eurajoen alajuoksulle on istutettu Isojoen kantaa olevia taimenia. Patojen vuoksi taimenet eivät kuitenkaan pääse joen yläosiin asti. Pyhäjärveen on istutettu taimenia jopa vuosikymmenien ajan, ja järvestä kalat myös pääsevät jokeen. 

– Siitä huolimatta joessa on siis poikkeavaa perimää. Vaikuttaa siltä, että joen mahdollinen oma kanta on lisääntymisessä jollakin tavalla etulyöntiasemassa, Aaltonen pohtii.

Eurajoen suojeluun joen mahdollinen oma, alkuperäinen taimenkanta tuo merkittävän lisänäkökulman.

Vedenlaadun lisäksi kysymyksiä herää ainakin Euran kunnan ja Ely-keskuksen valmistelemasta yläjuoksun perkaushankkeesta. Kunta on jättänyt sitä koskevan lupahakemuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Perattavaksi suunnitellulta jokiosuudelta ei kuitenkaan ole tehty kattavaa kalastotutkimusta.

– On selvää, että kalatalouspalvelut tulee sitä edellyttämään, toteaa kalastusbiologi Leena Rannikko Ely-keskuksen kalatalouspalveluista.