Eurajoen mysteeri näyttää selvinneen - Ympäristötoimisto: Eurajoen bakteerit peräisin lannanlevityksestä keväällä

Bakteerilähdettä on etsitty sekä Ahmasojan (kuvassa) että Ruonojan varsilta. KUVA: Juha Sinisalo

Eurajoen tuoreimman bakteerisaastumisen takana on mitä todennäköisimmin enemmän kuin yksi lähde. Syyn uskotaan liittyvän broilerinlantaan.

- Pääasiallinen kuormituslähde on tämänhetkisten selvitysten ja johtopäätösten mukaan jo keväällä tapahtunut lannanlevitys monessa paikassa, kertoo Etelä-Satakunnan ympäristöpäällikkö Jukka Reko.

Pitoisuudet korkeampia Ruonojassa

Viime torstaina Ahmasojasta ja Ruonojasta otettujen näytteiden loputkin tulokset saatiin maanantaina iltapäivällä. Mukana olivat sekä suolistoperäisiä kolibakteereja että enterokokkeja koskevat analyysit.

Jälkimmäistä pidetään yhdessä kolibakteerien kanssa parempana tuoreesta ulosteperäisestä saastumisesta kertovana mittarina kuin pelkkiä kolibakteereja. Toisaalta enterokokit säilyvät maastossa pidempään.

Etelä-Satakunnan ympäristötoimisto otti näytteitä useista kohdista molemmissa ojissa, ja näytteet analysoi KVVY tutkimus Oy.

Tulosten mukaan enterokokkibakteerien pitoisuus oli korkea molemmissa ojissa ja myös Ahmasojaan laskevissa sivuojissa.

Ahmasojassa pitoisuus oli enimmillään 770 pesäkkeitä muodostavaa yksikköä (pmy) desilitrassa vettä, pienimmillään 240 pmy. Pitoisuudet ylittivät lähes kaikissa näytteissä selvästi kasteluvedelle annetun enimmäisarvon (300 pmy/dl).

Ruonojassa pitoisuudet vaihtelivat sen sijaan 600:sta peräti 1500:een. 

Ahmasojan virtaama on kuitenkin paljon suurempi kuin Ruonojan, joten Eurajoen saastumisen kannalta Ahmasojan rooli lienee suurempi. Tähän ovat viitanneet aiemmat, Eurajoesta otetut näytteet.

Valuma-alueet aivan eri puolilla

Ahmasoja kerää vetensä Isosuon suunnata lännestä ja laskee Eurajokeen Euran keskustassa. Ruonoja yhtyy jokeen lähes viisi kilometriä alempana Kuurnamäessä. Ojan valuma-alue on Eurajoen itäpuolella.

Reko pitää selvänä, etteivät ojien bakteerit ole peräisin samasta lähteestä.

- Olemme selvittäneet peltolohkoja, joihin on broilerin kuivalantaa levitetty ja sellaisia lohkoja on sekä Ahmasojan että Ruonojan valuma-alueella, hän kertoo.

Tämänhetkisten tietojen perusteella tapaukseen ei liity esimerkiksi ympäristösäädösten rikkomuksia, sillä lantaa on levitetty niin sanotun nitraattiasetuksen sallimalla tavalla. Siitä ei tarvitse esimerkiksi tehdä ilmoitusta ympäristöviranomaisille.

Nyt bakteereja pääsi vesistöön ilmeisesti kuivan kesän vuoksi. Sateettomuus on pysyttänyt bakteerit maassa ja ojissa pitkään.

- Kovien sateiden vuoksi niitä on vielä elokuussa huuhtoutunut eteenpäin ojiin. Myös haja-asutuksen jätevesillä ja hulevesikuormituksella taajamista on hieman merkitystä.

Lisää aiheesta

Eurajoen bakteerit ovat peräisin Ahmasojasta ja Ruonojasta

Eurajoen saastumisesta uusia johtolankoja: näytteet tarkentavat, mistä bakteerit valuvat jokeen

Lanta, paineviemäri, sade vai useamman syyn soppa? Eurajoen bakteeritilanteen selvittely jatkuu