Eurajoen kunta on saanut ilmastosuunnitelmansa laadintaan vauhditusta valtiolta.
Kunta oli niiden joukossa, joille ympäristöministeriö myönsi kuun vaihteessa oman avustuksen ilmastosuunnitelman valmisteluun. Avustusta sai 21 yksittäistä kuntaa sekä 42 kunnan muodostamaa yhteishanketta.
Avustussumma Eurajoelle oli täydet 45 000 euroa. Ympäristöinsinööri Mari Salmisen mukaan kunnalla ei olisi resursseja yhtä kattavan suunnitelman laatimiseen ilman tätä tukea.
– Summa menee pääosin käytännön työhön, sillä tarvitsemme avuksi konsultin.
Paljon mahdollisuuksia
Ilmastosuunnitelma on pähkinänkuoressa kunnan ilmastopäästöjen lähteitä ja niiden vähentämismahdollisuuksia yhteen niputtava paketti. Oleellisessa roolissa on eri toimenpiteiden vaikutusten arviointi.
Kunnilla on paljon mahdollisuuksia ilmastotoimiin muutoinkin kuin kuntaorganisaation omassa toiminnassa. Kunnat vastaavat esimerkiksi kaavoituksesta ja maankäytöstä sekä liikennesuunnittelusta, joilla vaikutetaan myös kuntalaisten ja yritysten päästöihin.
Salminen arvioi, että Eurajoella suurinmmat ilmastosuunnitelman haasteet liittyvät kokonaisuuden hallintaan.
– Ja suunnitelman näkyväksi tekeminen kunnassa, hän lisää.
Lisäapua kunta saa Kuntaliiton Ilmava II-verkostosta, jossa kunnat voivat vaihtaa keskenään kokemuksia ilmastosuunnitelman laadinnassa.
Räätälöidään Eurajoelle
Eurajoen ilmastosuunnitelman on määrä valmistua ensi vuoden loppuun mennessä.
Salminen uskoo, että suunnitelma tuo ilmastoitoimille näkyvyyttä ja avoimuutta, sillä siinä määritellään nimenomaan Eurajoelle räätälöityjä tavoitteita ja toimenpiteitä.
– Olemme osa Hinku-verkostoa (Suomen ympäristökeskuksen kohti hiilineutraalia kuntaa-hanke), mutta välillä kunnan tekemä ilmastotyö voi jäädä tavalliselle kuntalaiselle etäiseksi.
Salminen toivookin suunnitelman kannustavan kuntalaisia, yhteisöjä ja yrityksiä omiin ilmastotoimiin.
Hallitus kääntää kelkkaa
Ilmastosuunnitelma on kuntien lakisääteinen velvollisuus – vielä toistaiseksi. Petteri Orpon (kok.) hallitus on kuitenkin poistamassa edeltäjänsä asettaman velvoitteen ja samalla siihen liittyvän rahoituksen.
Salminen pitää päätöstä huonona erityisesti pienille kunnille.
– Pienet kunnat ovat usein niitä, joillle ilmastoasioiden hallinta on haastavaa. Ilman pakkoa suunnitelma jää usein tekemättä resurssien vähyyden takia.
– Avustus toimii hyvänä kannustimena suunnitelman laadintaan.
Myös Laitila ja Uusikaupunki saivat ministeriöltä avustuksen. Se kohdistuu kuntien yhteiseen ilmastosuunnitelmahankkeeseen.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.