Eurajoen kunnan sivistysjohtaja Vesa-Pekka Leino (vasemmalla) kävi lipunnoston yhteydessä moikkaamassa Eurajoen keskustan koulun 1B-luokan oppilaita ja heidän opettajaansa Riina Kaukosta koulun liikuntapihan kiipeilytelineessä. Koulun oppilaat ovat osallistuneet liikuntapihan suunnitteluun. Leino toimi aiemmin samaisen koulun rehtorina, ja lapset ja nuoret ovatkin hänelle sydämen asia. Kuva: Juha Sinisalo
Eurajoen kuntapolitiikassa lapset ja nuoret ovat sivistysjohtaja Vesa-Pekka Leinon mukaan "aina olleet keskiössä" – ainakin niin kauan, kuin hän on kunnalla töissä ollut.
Ei se lyhyt aikajänne ole: Leino aloitti Eurajoen keskustan koulun rehtorina vuonna 2001 ja nousi sieltä sivistysjohtajan virkaan kuntaliitoksen alla vuonna 2016.
– Aina täällä on pidetty kouluista hyvää huolta. Muutkin lapsille ja nuorille suunnatut paikat ja palvelut ovat olleet kunnossa, Leino summaa.
Vuonna 2020 lasten ja nuorten huomioimisessa lyötiin kuitenkin vielä astetta isompi vaihde silmään, kun Eurajoki lähti toteuttamaan Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallia.
Työ on tuottanut tulosta, sillä torstaina Suomen Unicef myönsi Eurajoelle Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen.
– Tämä työ koskee koko kuntaorganisaatiota ja on luonteeltaan hyvin poikkihallinnollista. Saamme olla tosi tyytyväisiä tähän saavutukseen, Leino sanoo.
Lapset osallisina päätöksenteossa
Mitä malli sitten vuodesta 2020 eteenpäin on muuttanut?
– Yksi olennaisimmista muutoksista on lasten ja nuorten osallisuuden kasvaminen, vastaa Leino.
Tiivistetysti se tarkoittaa sitä, että lapset saavat sanoa mielipiteensä heitä koskevista asioista ja osallistua niiden suunnittelemiseen.
– Keskustan koulun liikuntapiha ja Luvian aktiivipiha ovat esimerkkejä hankkeista, joita nuoret ovat olleet mukana suunnittelemassa ja tekemässä.
Yksittäisten hankkeiden lisäksi osallisuus näkyy päätöksenteossa kautta linjan. Kaikissa kouluissa on aktiivinen oppilaskunta, ja nuorisovaltuustolla on suora aloite-oikeus kunnanvaltuustolle.
– Lisäksi yksiköille, joissa lapsia ja nuoria on, on laadittu ohjeet osallistuvaan budjetointiin. Sillä varmistetaan se, että heitä kuullaan ja heidän toiveitaan voidaan toteuttaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Koulun pihalla kivointa on KAIKKI, kertoivat koulunsa torstaina aloittaneet ykkösluokkalaiset Oscar (vasemmalla), Nooa, Juho, Samuel ja Topias. Kuva: Juha Sinisalo
Haavoittuvassa asemassa olevista huolehditaan
Myös haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten asioihin on kiinnitetty Eurajoella enenevissä määrin huomiota.
– Pääasiassa se tarkoittaa maahanmuuttajalapsia sekä erityisen tuen piirissä olevia lapsia. Heidän perheilleen tehdään vuosittain kysely sen selvittämiseksi, hoidetaanko heidän asioitaan riittävän hyvin, Leino kertoo.
Suomen Unicef mainitseekin tunnustuksen perusteluissaan erikseen muun muassa sen, että kuntaan muuttaneille ukrainalaislapsille on varmistettu viiveetön pääsy varhaiskasvatukseen ja kouluun, ja kuntaan on palkattu myös kotoutumissihteeri sekä S2-opettaja.
"Emme jää aurinkoon makaamaan"
Tunnustus on voimassa seuraavat kaksi vuotta, eikä se tarkoita, että työ lasten oikeuksien hyväksi olisi Eurajoella valmis.
– Tunnustus velvoittaa. Emme jää "aurinkoon makaamaan", vaan kehitämme toimintaa edelleen, sivistysjohtaja Leino sanoo.
Kehitettäviä asioita tulevat olemaan ainakin lapsiparlamentin toiminta sekä haastavassa asemassa olevien nuorten aiempaa tarkempi kartoittaminen.
Kaikki lasten ja nuorten eteen tehtävä työ on Leinon mielestä tärkeää – niin henkilökohtaisesti kuin kunnankin näkökulmasta.
– Koemme, että tämä on Eurajoelle myös vetovoimatekijä. Uskomme aikuisväestönkin ymmärtävän, että lapset ovat voimavara, ja heistä täytyy pitää hyvää huolta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.