Biolanin tuotekehityspäällikön oikeassa kädessä on uudessa biokuitulaitoksessa valmistettua puhdasta puukuitua, vasemmassa taasen puukuidun ja suobiomassan seosta.
Noin satametriseen halliin astuvan silmille lävähtää kohti kattoa kiipeävä linjasto, joka jatkuu monien välivaiheiden jälkeen kohti rakennuksen toista päätyä.
Rakennelman eteen on kuitenkin asetettu näköesteeksiä kolmimetrisiä valkoisia paaleja ja näkyviin osiin punakeltaista lippusiimaa merkiksi: tänne päin ei saa kuvata.
Biolanin tiistaisen biokuitulaitoksen avajaiset kertoivat hyvin varautumisesta teollisuusvakoiluun, mutta myös siitä, että Eurassa on keksitty jälleen jotain uutta.
Tällä kertaa keksinnöt ovat jopa maailman mittapuulla uniikkeja.
Puukuitua ei tee kukaan muu Suomessa kasvualusta- ja kuivikeraaka-aineeksi. Laitoksen toista pääraaka-ainetta, puukuidun ja suobiomassan sekoitusta, ei tee kukaan koko maailmassa.
Biolanin tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell kertoo, että teknologianuuskijoihin varautuminen on ihan aiheellista.
– Seosta tosin on sellaisenaan todella vaikea kopioida, sillä se nojaa tietynlaiseen suobiomassaan. Olemme Suomessa suovyöhykkeellä, eikä tällaista ole ihan joka paikassa saatavissa, hän toteaa.
Omia turvemaita lähes 400 hehtaaria
Biolan perustettiin vuonna 1974 Euraan alueen vahvan broilerinlantaresurssin ympärille. Alueelliseen ongelmaan löytyi ratkaisu ja markkinoille kiertotalouden tuote ennen kuin koko alan termiä oli edes keksitty.
Nyt Biolan on ratkomassa uutta ongelmaa turpeen parissa ja synnyttää uutta kiertoa.
Euralaisyritys ilmoitti vuonna 2021 irtaantuvansa ilmaston kannalta ongelmallisesta, hitaasti uusiutuvasta turpeesta vuoteen 2040 mennessä.
Yli seitsemän miljoonaa euroa maksanut biokuitulaitos on yrityksen historian suurin investointi ja tärkeä askel turpeettomalla polulla. Sahateollisuuden sivuvirroista ammennettu mäntyhake ja metsäojitettujen, puustoisten suoalueiden biomassa on turvetta selvästi nopeammin uudistuvaa raaka-ainetta.
Nykyisellään Biolanilla on omia turvemaita lähes 400 hehtaarin edestä. Pikku hiljaa niiden käytöstä halutaan päästä eroon.
– Nykyinen turvetuotantomme on noin kaksisataatuhatta kuutiota vuodessa. Biokuitulaitoksen tavoite on 4–5 vuoden päästä tuottaa samat kaksisataatuhatta kuutiota vuosittaista materiaalivirtaa, Biolanin toimitusjohtaja Teppo Rantanen sanoo.
"Turvetta on vaikea korvata"
Vaikka Eurassa on valittu turpeeton suunta, eivät kaikki ole samaa polkua valinneet. Hollantilaisen Wageningenin tutkimusyliopiston mukaan vuoteen 2050 mennessä maailmalla käytetään turvetta tuplasti se määrä kasvatusalustoissa, mitä niihin käytettiin vuonna 2017.
Biolanin tekninen johtaja Petri Konttinen uskoo, että arvioissa on otettu huomioon väestönkasvu sekä maatalouden tehostaminen. Kasvihuoneissa kasvualustoilla tapahtuva viljely tuottaa selvästi tehokkaampia tuloksia kuin peltoviljely.
– Turve on yksinkertaisesti erittäin hyvä kasvualusta, sitä on vaikea korvata. Se on ominaisuuksiltaan yksi parhaista. Turpeen käytön hiipuminen kestää aikansa, ei se markkinoilta katoa hetkessä, Konttinen sanoo.
Tuotekehitysjohtaja Fontell toteaa, että turpeen korvaamiseen ei ole yhtä ratkaisua. Biolan uskoo olevansa puukuidun ja suobiomassan sekoituksella kuitenkin lähellä vastausta.
– Suobiomassan ja puukuidun seoksella on päästy turvetta vastaavaan happamuuteen, se on imukykyinen, luontaisesti antiseptistä. Puukuitu tuo seokseen ilmavuutta, mitä turpeesta puuttuu, Fontell kertoo.
Ensimmäiset biokuitulaitoksen tuottamaa raaka-ainetta sisältävät tuotteet tulevat myyntiin keväällä 2023. Laitos on pyörinyt jo syyskuusta lähtien kolmessa vuorossa, ja Konttisen mukaan prosessi toimii tällä hetkellä moitteetta.
Biolanilla on tytäryhtiönsä Novarbron kautta vahva tähtäin Eurooppaan, jossa moni maa on jo siirtymässä pois turpeen käytöstä kasvualustoissa.
– Tuntuma on, että turpeetonta tuotetta menisi ammattiviljelyssä vientiin ehkä jopa helpommin kuin kotimaahan. Euroopassa on jo totuttu käyttämään vaihtoehtoja, joten markkinoilla on kysyntää, Fontell tietää.
Kritiikki rahkasammaleen käytöstä otettu opiksi
Hyvin hitaasti soissa uusiutuva turve on ollut jo pitkään vastatuulessa. Sen lisäksi Biolanin hankkeet korvata turvetta rahkasammaleella saivat kritiikkiä, kun vuonna 2020 keruuta tehtiin myös luonnontilaiselta suolta.
Uuden biokuitulaitoksen käyttämissäkin raaka-aineissakin on ratkaistavat ongelmansa.
Puukuidun paras lähde on mäntyhake, jota Euraan tuodaan pääasiallisesti Porista Pihlavan sahan sivuvirroista.
Biolanin toimitusjohtaja Teppo Rantanen myöntää, että Venäjän hyökkäyssota on nostanut kotimaisen hakkeen hintaa, mutta saatavuutta on "riittävästi" – ainakin vielä.
Laitoksen käyttämällä suobiomassalla tarkoitetaan tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontellin mukaan suon ylintä elävää pintakerrosta.
Raaka-ainetta kerätään hänen mukaansa vain huonostikasvavilta metsäojitetuilta ja puustoisilta suoalueilta.
– Pintakerros sisältää sammaleet, varvut, kanervat, ihan kaikki. Voimme seuloa siitä pois vielä rahkasammaleen, jota voimme käyttää tietyissä tuotteissa. Nyt otamme sieltä kaikki vastuullisesti käyttöön, emmekä kuori pelkästään kermaa päältä, Fontell sanoo.
Rahkasammalkritiikistä oppineena yritys haluaa entistä varmemmin varmistaa, että suobiomassan hyödyntäminen on vastuullista kaikin tavoin. Yrityksellä on käynnissä Itä-Suomen yliopiston kanssa tutkimushanke, joissa perehdytään suobiomassan vastuulliseen keruuseen ja kasvatukseen.
Oppia suolla toimimiseen on haettu myös Kanadasta.
– Olemme hankkeessa tehneet jo paljon käytännön kokeita. Tavoitteenamme on keruumäärän kasvatus sekä se, että Suomessakin voitaisiin aloittaa sammaleiden kosteikkoviljelyt, Fontell toteaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.