Taiteilija Kerttu Horilan ja hänen Heikki-puolisonsa kuusi on koristeltu maltillisesti. Kuusessa on Kertun jo vuosikymmeniä sitten tekemä lippukoriste.
Vanha Rauma on pukeutunut jo jouluun, mutta miltä näyttää siellä asuvien ihmisten kodeissa jouluviikolla? Ainakin kapeiden katujen varrella sijaitsevien talojen ikkunakoristeisiin on satsattu.Meillä on mukanamme pussillinen suklaakonvehtirasioita. Kenties makea tuliainen hellyttää ihmiset avaamaan kotinsa oven toimittajalle ja kuvaajalle?
Päätämme ottaa varman päälle. Taiteilija Kerttu Horila ehkä päästää kolkuttelijat sisään.
Hän avaakin oven ja kutsuu tupaan, joskin pahoittelee, että on yhä yötamineissa.
Puoliso Heikki on jouluostoksilla, mutta tupsahtaa hänkin paikalle. Hän ei kuitenkaan halua kuvaan.
Yhä aktiivisesti työskentelevällä 77-vuotiaalla taiteilijalla on joulutauko.
– Ikä tuntuu arjessa, mutta olen innokas, ja minulla on kauhea tarve saada tehdä töitä.
Hän kertookin yhä tekevänsä töitä viisi tuntia päivässä.
"Joulun jälkeen vasta siivotaan"
Kodikkaassa talossa on jo joulu, pienessä pihassa on paljon valoja ja kuistin ikkunoilla lastenlasten yhdessä mummin kanssa tekemät silkkipaperikoristeet. Olohuoneen nurkassa on kuusi, jonka koristeena on Kertun tekemä lippuliina. Hän muistelee, että se olisi jo 50 vuotta vanha.
– Olemme jouluihmisiä. Joulunaika on ihanaa ja joulua on kiva rakentaa. Heikki tykkää hössöttää ruuan kanssa. Minä koristelen, paketoin lahjoja ja kuuntelen joululauluja radiosta.
Hänen mielestään pitäisi vielä ehkä siivota, mutta puoliso tokaisee, että joulun jälkeen vasta siivotaan.
Horiloilla on perinteisesti vietetty "mummilan jouluja". Tänä vuonna joulua vietetään myös tyttären luona Helsingissä, jonne viedään ruokatuliaisia Raumalta.
Saimi Tammiaho pahoittelee kodin epäjärjestystä, mutta kutsuu kuitenkin sisään.
Wähä-Pildolassa joulu vasta tulollaan
Wähä-Pildolassa asuva Saimi Tammiaho on toipumassa flunssasta ja siksi joulusiivot ovat vielä kesken. Hän pahoittelee epäjärjestystä, mutta kutsuu silti sisään.
– Normaalisti joulusiivous olisi jo tehty tähän aikaan.
Tammiahot ovat asuneet talossaan yli 25 vuotta. Myös täällä asuu jouluihmisiä.
– Tykkään joulusta, mutta en ole mitenkään hössähtänyt. Ruokia olen jo laitellut etukäteen. Lapset auttavat, kun tulevat.
Joulunalusaikaan liittyy myös surua. Tammiaho on samana aamuna saanut tiedon hyvän ystävän kuolemasta.
– Hän on ollut meille myös tuttu joulupukki.
Joulua vietetään talossa tutulta kuulostavaan tapaan. Kylään ovat tulossa lapset ja lapsenlapset Oulusta ja Espoosta. Tapanina vieraisille tulee sisko lapsineen ja lapsenlapsineen.
Aattona ohjelmassa on joulurauhan julistus, myöhemmin jouluaaton tulet jokirannassa.
– Vanhassa Raumassa on nyt niin ihanan tunnelmallista, Tammiaho sanoo.
Mandlan oven avaa Aarre Lankinen. Täälläkin toivutaan flunssasta, ja joulun valmistaminen on vielä kesken.
"Joulu tulee tekemisestä"
Kuusta Kalatorilla kantava nuorehko mies rupattelee tuttaviensa kanssa. Haastatteluun hän ei suostu, mutta vinkkaa soittamaan naapurinsa ovikelloa. Lampsimme miehen ja kuusen perässä pihaan.
Mandlan oven avaa Aarre Lankinen. Täälläkin toivutaan flunssasta, ja joulun valmistaminen on vielä kesken.
– Joulu tulee tekemisestä. Kyllä se sieltä tulee, sillä onhan tässä vielä aikaa.
Olohuoneeseen on jo tuotu kuusi, ja lattialla on laatikko, jossa on joulukoristeita.
– Nyt meillä on aika pieni kuusi, isompiakin on ollut, ihan kattoa hipovia. Kuusi pitää tuoda ensin sisään totuteltavaksi voimakkaan tuoksun takia.
Joulupuu on hankittu kivenheiton päästä Kalatorilta. Lankisesta on tärkeää kannattaa oman kaupunginosan palveluja.
Puoliso Merja nostelee laatikosta tuttuja koristeita, joilla on joka vuosi paikkansa kuusessa. Ne ovat Saksasta tuotuja olkikoristeita. Myös kuusen latvaan sijoitettava tähti on olkea.
Lankiset muuttivat Mandlaan omakotitalosta nelisen vuotta sitten. Vanhassa Raumassa he ovat viihtyneet hyvin, vaikka muutto aluksi oli suuri elämänmuutos.
– Joulunaika on täällä aivan erityinen, etenkin silloin, kun on lunta, Aarre Lankinen sanoo.
Airi Parppei viettää joulun puolisonsa kanssa Vanhassa Raumassa, mutta haaveilee joulusta pariskunnan kesäpaikassa Kokemäen Hassalassa.
Ikävä maalaisjouluun
Airi Parppeilla on siivouspäivä. Hän on kantanut mattotelineeseen tyynyjä ja peittoja tuuletettavaksi. Parppeilla on tapana koristaa koti jouluna teema-ajattelulla.
– Vain osa joulukoristeita tulee kerrallaan esille.
Kodissa on tunnelmallista, mutta Parppei kertoo kaipaavansa pariskunnan vapaa-ajan asunnon, Kokemäen Hassalassa sijaitsevan maalaistalon jouluja.
– Siellä meillä oli joskus nelimetrinen kuusi, jonka sisälle saaminen oli kauhea työ. Vanhassa Raumassa on erityinen tunnelma, mutta kyllä Hassalassakin on.
Mies on lähtenyt Paneliaan hakemaan pikkukuusia, niistä Parppei tekee lasipurkkeihin asetelmia ja antaa lahjaksi ystävilleen.
Airi keittää meille kahvit ja tarjoaa joulutortut.
Kahvipöydässä rupattelemme jouluruuista. Parppeilla joulu on jo vuosia ollut myös vegaaninen. Ruokalistalla on muun muassa porkkalaa – ja pojan erikoisherkkua, "päpätsiä" kauramaidosta. Karjalaisperäisellä herkulla on sukulaisen itse keksimä nimi. Se syntyy simppeleistä aineksista.
– Kaurahiutaleita, vettä, suolaa ja hiivaa.
Taikinakokkareiden päälle laitetaan riisipuuroa ja kypsennetään uunissa. Siinä se.
Joulu näkyy monina yksityiskohtina Vanhassa Raumassa.
Kiireitä ja sotkua
Kierroksellamme koputamme myös oveen, jonka pielessä nojaa kuusi odottamassa sisään kantamista. Etätyötä tekevällä naishenkilöllä olisi aikaa palaverien välissä muutaman minuutin jutusteltuun, mutta kuvaan hän ei halua. Toivotamme hyvät joulut samoin kuin kiireiselle kahden lapsen äidille, joka vetoaa sotkuiseen kotiin ja sanoo vierailulle kiitos ei.
Kiitämme ovensa avanneita ihmisiä.
Posliinikoirat ovat saaneet seurakseen jouluväkeä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.