Sanohan mitä tämä on, kysyy Forchemin toimitusjohtaja Risto Näsi ja antaa toimittajan tutkittavaksi lasipurkin.
Siinä on, no tuota, jotain vaaleaa jauhoa?
– Se on mäntyöljypohjaista eläinrehua, joka sai viime vuonna innovaatiopalkinnon, selittää Näsi.
Suuri ongelma niin ihmisillä kuin eläimillä on se, että antibiootit menettävät tehonsa, kun niitä käytetään liikaa.
Ihmiset eivät myöskään haluaisi syödä lihaa eläimistä, joille on varmuuden vuoksi syötetty lääkkeitä.
Pihka suojaa bakteereilta
Yksi ratkaisu on Hankkijan kehittämä Progres-rehu. Se perustuu puun pihkaan, ja tarkemmin sanottuna sen resiinihappoihin. Pihka suojaa bakteereilta. Jo vanha kansa tunsi sen voiman tulehtuneiden haavojen hoidossa.
– Me valmistamme tuotteen ja Hankkija myy sitä Eurooppaan, kertoo Näsi.
Rauman-tehtaalla eläinrehua on tehty miljoonia kiloja puolessatoista vuodessa.
– Tuossa pihallamme neljä uusinta säiliötä on tätä varten. Progres edustaa uutta profiiliamme. Haluamme tehdä elämän laatuun ja terveyteen vaikuttavia aineita.
Suurinvestoinneille odotetaan lupaa
Forchem on pitkään suunnitellut mäntyöljyn jatkojalostusta. Puhutaan kymmenien miljoonien eurojen investoinneista.Vielä ei investointilupaa portugalilaiselta omistajalta ole saatu. Yksi syy tähän on epävarmuus raaka-aineen riittävyydestä.
Mäntyöljyä syntyy vain sellutehtailla, eikä niitä ole Suomessa tarpeeksi Forchemin bisneksen kannalta. USA:sta tuodaan Suomeen ja Ruotsiin vuosittain kymmeniätuhansia tonneja mäntyöljyä.
Biojalostamot huolettavat
Forchemin taivaalla on kehittymässä ukkospilvi. Pelkona on mäntyöljyn ohjaaminen liikenteen biopolttoaineisiin.
– Pitääkö niukkaa raaka-ainetta haaskata auton tankkiin, kun siitä voi tehdä fiksumpia tuotteita, kysyy Näsi.
Esimerkiksi UPM tekee mäntyöljystä biodieseliä Lappeenrannassa. Forchemilla pelätään, että muutkin innostuvat vastaavasta, kun EU-direktiivi vaatii lisäämään liikennepolttoaineiden bio-osuutta.
– Ymmärrän, että maailma pitää pelastaa. Mutta voisiko sen tehdä järkevämmin?
Jalostusarvo lisää verotuloja
Forchemin talousjohtaja Henrik Lindegren korostaa, että jakeet kannattaisi aina jalostaa mahdollisimman pitkälle.
– Korkeampi jalostusarvo tarkoittaa lisää työpaikkoja ja verotuloja, hän muistuttaa.
Forchem työllistää vain viitisenkymmentä ihmistä, joista reilut 40 Raumalla. Yhteisöveron maksajana se on viime vuodet ollut Rauman suurimpia.
Forchemin liikevaihto on noin 130 miljoonaa euroa, josta liikevoittoa jää kymmenisen prosenttia.
– Toistaiseksi bisnes on rullannut hyvin. Olemme tosi hyviä pyörittämään tätä tehdasta, sanoo Näsi.
– Kyllä mua vieläkin hämmästyttää, että näin isoa laitosta ajaa vuorollaan kolme operaattoria, lisää Lindegren.
Mäntyöljystä on moneksi: maaleista purukumiin ja Benecoliin
Mäntyöljystä Forchem jalostaa Raumalla hartsia ja rasvahappoa.Asiakkaat käyttävät niitä vaikkapa maaleissa, liimoissa, tarroissa, painomusteissa, voiteluaineina, kosmetiikassa hajusteina, purukumissa, renkaissa, suojatiemaalauksissa ja niin edelleen.Sekä tuoreimpana sovelluksena eläinrehuissa.– Mäntyöljystä tehdään myös Benecol-tuotteet, jotka alentavat kolesterolia. Raaka-aineensa Raisio tuo Amerikasta, tietää Forchemin toimitusjohtaja Risto Näsi.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.