Köyhyys, ilmastonmuutos ja tasa-arvo. Nämä kolme teemaa vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto ottaisi seuraavaan hallitusohjelmaan, jos vihreät ovat siitä neuvottelemassa.
Haavisto valittiin marraskuussa vihreiden puheenjohtajaksi ensi kesän puoluekokoukseen asti. Hän on luvannut vetää hallitusneuvottelut, mutta ministeripestejä hän ei vieläkään ennakoi.
– Vaalikuume on ihan hyvä – kunhan ei lämpötila nouse niin korkealle, että ajatus sakkaa. Olen monella tavalla sitoutunut tähän projektiin, mutta jätän vihreiden päätettäväksi kysymykset vaalien jälkeen, hän sanoo.
Haavisto kertoo vetäisseensä aamukahvit väärään kurkkuun huomatessaan joulukuussa olevansa suomalaisten suosikki seuraavaksi pääministeriksi Lännen Median kyselyssä.
– Syksyllä sai kuulla puheenvuoroja, että vihreät suurin piirtein häviää maailmankartalta ja sitten oltiinkin yhtäkkiä pääministeripuolue. Näin nopeaa tunnelman vaihdosta en ole ennen nähnyt.
Jos jotain vihreät vaikeasta kesästä ja syksystä oppivat niin sen, miten nopeasti asiat voivat mennä vinksalleen. Haaviston mukaan se on tehnyt monien vihreiden joskus värikkäistä kannanotoista vähän maltillisempia.
Hän sai kuitenkin omilta heti alkajaisiksi ryöpyn niskaansa sanottuaan, ettei sulje pois yhteistyötä perussuomalaisten kanssa.
– Kunnioitan ihmisiä, jotka näkevät, että tässä on niin fundamentaalisista eroista kysymys, ettei voida edes ajatella yhteistyötä. Populistisille liikkeille on kuitenkin ominaista, että ne voivat nopeastikin vaihtaa kantojaan tai kampanjoidensa kärkeä. Sen vuoksi valmius yhteistyöhön pitää säilyä.
Haavisto sanoo muistavansa hyvin ajan, jolloin vihreät itse oli se outo ryhmä, josta ajateltiin, että noiden kanssa ei ainakaan mitään yhteistyötä voi tehdä.
– Sen tapainen leimaaminen ei tee poliittiselle keskustelulle hyvää. Asioista saa ja pitääkin olla eri mieltä ja vahvasti saa myös haastaa. Silti omista arvoista on pidettävä kiinni. On selvää, että vihreät eivät tule olemaan hallituksessa, joka on EU-kielteinen, joka haluaa sulkea Suomen rajat tai joka suhtautuu kielteisesti tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin.
Eduskunnasta putoaminen oli hyvä kokemus
Haavisto muistaa hyvällä pääministeri Paavo Lipposta (sd.), jonka ensimmäisessä hallituksessa hän istui ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerinä.
– Opin Lipposelta paljon siitä, miten viiden puolueen sateenkaarihallitus pidetään pystyssä. Hän oli kova muillekin, mutta omilleen erityisen kova, jos koki, että omat sooloilevat tai lähtivät rikkomaan hallituksen henkeä. Koalitiohallituksessa vaaditaan pääministeri, joka osaa tasapainottelun eri ryhmien välillä ja katsoo, että kaikki saavat kohtuullisessa määrin omia tavoitteitaan läpi.
Haavisto putosi eduskunnasta vuoden 1995 vaaleissa. Se oli hyvä kokemus, hän sanoo nyt.
– Silloin päätin, etten koskaan halua olla uudestaan sellaisessa tilanteessa, että rakennan tulevaisuutta vain yhden kortin varaan. Elämässä pitää olla vaihtoehtoja ja erilaista osaamista. Eduskunnasta putoaminen avasi itselleni YK-tehtävät.
Hävittäjärahoista heltiäisi osa köyhien auttamiseen
Köyhyyteen vihreät vastaisivat pitkällä aikavälillä noin 600 euron perustulolla, mutta ensi hätään ratkaisu olisi perustoimeentuloturvan korottaminen ja kaikkein alhaisimpien tuloryhmien auttaminen.
– Toivomme, että tulevassa sosiaaliturvaremontissa otettaisiin perustulon suuntaan askelia. Sosiaaliturvajärjestelmän pitää sopeutua työelämän muutokseen. On tärkeää, että meillä on perustulo, joka aktivoi ja tekee esimerkiksi tilapäisenkin työn vastaanottamisen järkeväksi. Meidän on pakko kehittää jokin malli, joka mahdollistaa sen, että välillä opiskellaan ja välillä tehdään töitä kevyemmällä byrokratialla ja harkinnalla kuin nykyään.
Puolue lohkaisisi tätä varten paitsi yritystuista noin miljardin, myös siivun 10 miljardin euron hävittäjäkaupoista.
– Haluamme, että puolustuksessa raha käytetään yhtä järkevästi ja yhtä kriittisesti kuin budjetin muut menot. Hävittäjien tarkan määrän sijaan kannattaakin puhua puolustuskyvyn kokonaisuudesta.
Vihreät myös uskoo, että perustulomalli itsessään säästäisi, koska se vähentäisi niin paljon toimeentuloetuuksiin liittyvää byrokratiaa.
Verotuksen painopistettä vihreät siirtäisivät työn verotuksesta ympäristöhaittojen verotukseen.
– Saastuttajan tulisi aina maksaa.
Perheuudistus ja translaki eteenpäin
Tasa-arvon edistämisessä yksi konkreettinen osa on perhevapaauudistus, jonka Haavisto sanoo jääneen tämän hallituksen panttivangiksi.
– Mutta on siellä muutakin, esimerkiksi translain eteneminen. On ollut sääli katsoa, kun neljä vuotta on istuttu sellaisten asioiden päällä, joista monet hallituksen sisälläkin tietävät, että niissä pitäisi päästä eteenpäin.
Haaviston mielestä on myös ihan selvää, että ilmastokysymykset tulevat ensi kaudella eteen paitsi kotimaan myös EU-politiikan kautta. Suomen tulee puheenjohtajamaana saada EU tehostamaan päästökauppaa ja tekemään hiilinielujen kasvattamisesta palkittavaa.
Suomalaisten luovuuteen vankasti uskova Haavisto näkee, että ympäristöteknologiassa piilee tuleva menestystekijä.Hän kertoo tehneensä paljon yhteistyötä Climate Leadership Coalitioniin kuuluvien yritysten kanssa. Sellaisten kuin muun muassa Neste, Kone ja St1.
– Ne ovat yrityksiä, jotka haluavat olla eturintamassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. He ajattelevat, että hallitus tekee liian vähän ja potentiaalia on enempään.
Ajatus siitä, että ilmastonmuutoksen torjuminen kuuluu muille kuin Suomelle on Haaviston mielestä Suomen talouden kannalta erittäin huono vaihtoehto.
Maakuntien määrä vähenee varmasti – realistinen määrä on 9–12 maakuntaa
Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto ei usko, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta saadaan ainakaan koko laajuudessaan pakettiin tällä vaalikaudella.
– On ihan selvää, että osa, suurin osa tai ehkä koko uudistus jää seuraavalle hallitukselle, Haavisto arvioi.
Hallitus on tähän asti pitänyt tiukasti kiinni siitä, että koko sote- ja maakuntauudistus hyväksytään kerralla tai ei lainkaan.
– Vihreillä markkinamalliin liittyy edelleen suuria varauksia. Pelkäämme, että tästä mallista tulee susi sekä laadullisesti että kustannusmielessä. On hyvä kysymys, pystyykö seuraava hallitus korjaamaan mallia, jos siinä nyt tehdään virhe. Tällä mallilla haetut kustannussäästöt eivät toteudu.
Toinen vihreitä huolestuttava seikka uudistuksessa on maakuntien rooli.
– Vihreät ovat lähteneet siitä, että maakuntien pitäisi saada myös taloudellista vastuuta, veronkantomahdollisuus. Sellainen malli, jossa maakunnat järjestävät palvelut mutta raharuuvi on valtiolla, aiheuttaa merkillisen tilanteen. Maakunnat olisivat käytännössä valtion säästöjen toteuttajia ilman itsenäistä taloudellista päätäntävaltaa.
Myös maakuntien määrä tulee myöhemmin uudelleen ratkaistavaksi, Haavisto uskoo.
– Sote-alueet ovat varmasti tulevaisuudessa suurempia, ja maakuntia vähennetään. Vihreät ovat puhuneet 9–12 maakunnasta, ja pidän sitä realistisena.
Haaviston mukaan vihreät ovat huolissaan myös heikosta ympäristöhallinnosta, joka ei ainakaan näytä vahvistuvan, kun ely-keskukset siirtyvät maakuntahallintoon.
– Nyt jo kuulee esimerkiksi kaavoituspuolelta, että vaikka ely-keskus sanoisi mitä, toimitaan toisin. Meidän mielestä maakunnissa pitäisi lähteä sote-tehtävillä liikkeelle ja sitten kun ne on saatu toimimaan, siirretään sinne muita. Tässä on nyt liian iso kakku, kun hallitus haluaa kaikki kerralla tai ei mitään. En muista, että aiemmin hallitukset olisivat enää viimeisenä keväänä pystyneet viemään läpi isoja, riitaisia asioita.
Latinopuolisoa saa aina odottaa
Kehu toinen puoluejohtaja
– SDP:n Antti Rinnettä kehun. Heillä on saatu selvästi puolueen koneisto toimimaan ja myös kestävän kehityksen ja ympäristön teemat puolueen asialistalle parin viimeisen vuoden aikana. Erikseen kehun senkin vuoksi, että hän on tosipaikan edessä oman terveytensä ja jaksamisensa kanssa. Meiltä muilta puoluejohtajilta hänelle lämpimät terveiset.
Mikä on suurin tekemäsi virhe politiikassa?
– Joidenkin epäonnistuneiden vaalien jälkeen olen tajunnut, että en osannut tehdä omaa kampanjaa. Pääni oli jäänyt vielä siihen vihreiden alkuajan tunnelmaan, että tehdään koko porukalle kampanjaa. Se on yksi läksy, jonka olen oppinut. Suomessa äänestetään paitsi puoluetta myös yksittäistä ehdokasta.
Mitä teet arjessasi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?
– Olen koittanut auton vaihtamisella vähäpäästöisempään vähän vaikuttaa siihen. Ensimmäistä kertaa olen alkanut ostaa käytettyjä paitoja Huuto.netistä. Aina olen esimerkiksi kamerat ja huonekalut ostanut mielelläni käytettynä. Nyt olen kokeillut vaateostoksia, ja ihan hyvää tavaraa tuli.
Kuka on lobannut sinua viimeksi ja mistä aiheesta?
– Etelä-Korean suurlähettiläs. Hän puhui Korean niemimaan tulevaisuudesta ja Koreoiden yhdistämisestä ja toivoi, että Suomi olisi myös sillä alueella aktiivisempi ja ottaisi nämä kysymykset esiin EU:ssa ja myös Yhdysvaltain ja Kiinan kanssa.
Oletko feministi?
– On monenlaista määritelmää, mutta ajattelen itse olevani feministi. Se tarkoittaa lähtökohtaista ajatusta, että naisten oikeudet ovat aivan yhtä suuria kuin miesten. Puoluejohtajana yritän katsoa, että meidän pätevät naiset pääsevät vähintään samalla tavalla esille kuin miehet.
Kenelle lähetit viimeksi Whatsapp-viestin, ja mitä se sisälsi?
– (Puoliso) Antonio (Flores) on latino ja siitä seuraa, että usein kun lähdetään jonnekin, voi varustautua tunnin odotusajalla. Lähetin Antoniolle kiirehtimisviestin, että "Mä istun täällä Robert's Coffeessa. Tää menee tunnin sisällä kiinni, voisitko tulla".
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.