Pitkäjärvenojan vesi on aiheuttanut jo pitkään ajoittaisia tulvahaittoja Tukkilahdenkadun kiinteistöille (taustalla). Padon pitäisi korjata tilanne, mutta samalla kärsii virtavesiluonto.
Polarin tulvasuojelussa kytee ennakoitua suurempi ristiriita vedenhallinnan ja virtavesiluonnon välillä.
Rauman kaupunki hakee Etelä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa padon ja pumppaamon rakentamiseksi Pitkäjärvenojan alaosaan. Rakenteilla on tarkoitus hillitä uoman ja maaperäkosteuden tulvimista Tukkilahdenkadun alueen kiinteistöille.
Pato muodostaisi vaellusesteen, joka vaikuttaisi virtavesilajien elinolosuhteisiin. Hakemuksen mukaan Pitkäjärvenojassa ei kuitenkaan ole merkittävää luontoarvoa.
Kaupungin ympäristönsuojelu on eri linjoilla.
Koealalla 35 taimenta
Aiempien vuosien havaintojen perusteella Pitkäjärvenojaan nousevat sekä siika että taimen. Pato estäisi lajien pääsyn sekä merestä ojaan että päinvastoin.
Padon pintavesivaikutuksia arvioivan aineiston mukaan lajien poikastuotanto ojassa on kuitenkin vähäistä, minkä vuoksi vaelluseste ei todennäköisesti aiheuttaisi haittaa kalakannoille tai kalataloudelle.
Ympäristönsuojelussa asia nähdään toisin. Vs. tarkastusmestari Joakim Sjöroos huomauttaa, että taimen on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi.
Vuonna 2020 siirtolapuutarhan liepeille tehdyssä koekalastuksessa saatiin 11 taimenta. Tänä syksynä määrä oli yli kolminkertainen.
– 6.10.2023 samalta koealalta saatiin taimenia 35 kappaletta, Sjöroos toteaa ympäristö- ja lupalautakunnalle kirjaamassaan lausuntoehdotuksessa.
Sjöroos katsoo myös, että vaikutus on laajempi kuin mitä hakemuksessa esitetään. Tämä johtuisi siitä, että uusi vaelluseste rajoittaisi mahdollisuuksia parantaa vesimuodostuman ekologista tilaa padon yläpuolella.
Esitys: vaikutuksia lievennettävä
Padon ympäristövaikutuksia tulisi kaupungin ympäristönsuojelun mielestä pyrkiä lieventämään. Hakemuksen mukaan tämä ei kuitenkaan olisi mahdollista.
Väitettä ei perustella mitenkään, mihin vs. tarkastusmestari kiinnittää huomionsa. Hän esittää myös keinoja.
– Suunnitelmassa ei kerrota, millä perusteella vaellusesteen lieventäminen, esimerkiksi täydellisestä esteestä vuodenaikaiseksi esteeksi rumpuputkien tarkemmalla mitoituksella ja sijoittamisella, on todettu kategorisesti mahdottomaksi, Sjöroos toteaa.
Ensi tiistaina kokoontuva ympäristö- ja lupalautakunta saakin eteensä päätösehdotuksen, jonka mukaan hakemukseen jätetään padon haittojen lieventämistä etenkin taimenen kutunousun aikana korostava lausunto.
– Mikäli lieventäminen ei ole mahdollista tulee se hakemuksessa perustella, lausuntoehdotus toteaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.