Nollikkaiden eli ensimmäistä vuottaan elävien taimenien löytyminen Saharinkoskesta oli helpotus. Happamien talvivalumien pelättiin tuhonneen taimenien mädin.
Eurajoen vaelluskalat vaikuttavat selvinneen hyvin viime talven happamuuspiikeistä.
Pyhäjärvi-instituuti on aloittanut laajat sähkökoekalastukset Irjanteen Saharinkoskesta, ja tulokset ovat vesiluonnon kannalta hyvinkin positiivisia.
– Saaliiksi saatiin sekä nollikkaita että yksivuotiaita taimenenpoikasia, kertoo instituutin asiantuntija Lauri Anttila.
Nollikkaat ovat viime keväänä kuoriutuneita eli ensimmäistä vuottaan eläviä taimenia.
Happamia valumia
Tammikuussa Eurajoessa havaittiin särkikalakuolemia. Varsinais-Suomen ely-keskuksen mukaan ne johtuivat happamista valumista ja mahdollisesti niiden mukana tulleesta alumiinista.
Ilmiön taustalla on sulfaattipitoinen maaperä eli niin sanottu alunamaa, jota varsinkin Eurajoen valuma-alueen entiselle merenpohjalle tehdyillä pelloilla riittää. Happamia valumia kertyy erityisen runsaasti silloin, kun alkutalvella on leutoa ja runsaita sateita.
Happamuuteen liittyviä kalakuolemia havaittiin Eurajoessa myös vuonna 2018.
Kivisimppu kertoo hyvää
Happamuuden pelättiin tuhonneen erityisesti koskien sorapohjille kudettua taimenen mätiä (LS 13.1.). Ensimmäisten koekalastusten perusteella ainakaan mitään täystuhoa talvella ei siis tapahtunut.
– Happamuuspiikit ovat silti voineet varmaan osaltaan haitata mädin kehitystä, Anttila arvioi.
Saharinkosken koekalastuksessa saatiin myös kivisimppuja, kivennuoliaisia, särkiä, salakoita, ahvenia, haukia ja töröjä.
Erityisesti kivisimppujen tiheys kertoo Anttlan mukaan hyvinvoivasta virtavesiympäristöstä.
Vasta toinen vuosi
Taimenien lisääntyminen alkaa olla Eurajoen alimmissa koskissa jo melko vakiintunutta ja aivan alimmissa koskissa lisääntyy jopa lohi.
Jokivesistön ja sen vaelluskalojen elinvoimaisuus edellyttää kuitenkin samaa myös joen keskiosissa. Saharinkoskessa tämä on vasta toinen vuosi, kun koskessa todetaan luontaisesti syntyneitä taimenenpoikasia.
Toisaalta Anttila pitää merkittävänä, että lisääntyminen alkoi onnistua hetimiten kalataloudellisten kunnostusten jälkeen.
– Tiheydet ovat vielä hyvin maltillisella tasolla ja kosken laajuus huomioiden on varaa paljon parempaan. Saharinkosken tulokset antavat toiveita valoisammasta tulevaisuudesta.
Joen keskiosan taimenkannan runsastumisen pullonkaulana Anttila pitää merestä nousevien emokalojen niukkuutta.
Pappilankosken kalatien seurannassa havaittiin viime vuonna vain kymmenen jokeen nousemassa ollutta taimenta. Anttila arvelee, että suurin osa niistä jäi Faltunkoskelle.
Taimenvirta-hanke selvittää kunnostusten tuloksia
Eurajoen vaelluskalojen tilanteesta saadaan laajempi kuva, kun koekalastuksia jatketaan.
Laurin Anttilan mukaan työn alle tuleva kaikki kahden viime vuoden aikana kunnostetut joen keski- ja alaosan kosket. Sähkökoekalastukset jatkuvat tämän ja ensi vuoden aikana.
Tarkoituksena on arvioida sitä, miten kalataloudelliset kunnostukset ovat vaikuttaneet. Tietoa saadaan samalla laajemminkin.
– Suoritamme kalastuksia myös koskissa, jotka eivät kuulu kalataloudellisen, kahden vuoden välein toteutettavan velvoitetarkkailun piiriin, Anttila kertoo.
Tällaisia koskia ovat muun muassa Masininkoski ja Iso-Peren koski Kiukaisissa.
– Teemme monessa koskessa niin sanottuj extra-aloja, jotta saadaan hiukan laajempi näkemys koskien poikastuotantotilanteesta.
Sähkökoekalastukset liittyvät juuri alkaneeseen Taimenvirta-hankkeeseen (Eurajoen vesistöalueen taimenvesien kehittäminen ja seuranta).
Seurantojen ohella hankkeessa tehdään myös taimenen elinvoimaisuuteen liittyviä toimenpiteitä sekä Eurajoessa että Pyhäjärveen laskevassa Säkylän Pyhäjoessa.
Hankkeen päärahoitus tulee Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sen myöntämistä vesien- ja merenhoidon avustuksista.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.