Harry ”Hjallis” Harkimo jättää toritapaamiset varsinaisille puolueille. Hän sanoo käyneensä useissa korkeakouluissa puhumassa nuorille yrittäjyydestä ja Liike Nytistä, jonka tavoitteena on mullistaa suomalainen tapa tehdä politiikkaa.
– Olen saanut nuoret innostumaan aika hyvin tästä asiasta, hän toteaa.
Harkimo arvioi olevansa ainoa poliitikko, joka puhuu nuorten kanssa – ja ainoa, jonka nuoret tuntevat. Youtube-kanavansa katselulukuihin hän on varsin tyytyväinen, ja oppilaitoksissa ”80 prosenttia” yleisöstä nostaa kätensä, kun Harkimo kysyy, kuka on käynyt katsomassa hänen videoitaan.
Harkimo parjaa perinteisiä puolueita siitä, että nuoret nostetaan esiin vain kaksi kuukautta ennen vaaleja, kun kaikki puolueet ”haluavat aktivoida kaikkia, koska ne haluavat äänestäjiä”. Nuorison on oltava mukana koko ajan, koska nyt tehtävät päätökset vaikuttavat heidän tulevaisuuteensa.
– Ei mulle kannata enää mitään päättää, mä kuolen kohta. Meidän pitää saada nuoret päättämään, se on yksi isoimpia missioitani, Harkimo vannoo.
Työmarkkinajärjestöt kuriin
On myös muita vanhoja mahteja, joiden valtaa Harkimo haluaa kaventaa. Hän kutsuu työnantajapuolta edustavaa Elinkeinoelämän keskusliittoa EK:ta ja työntekijöiden Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöä SAK:ta kahdeksi vanhaksi dinosaurukseksi.
– EK ja SAK eivät halua menettää valta-asemaansa, ja ihmiset johdossa käyttävät kaikki keinot säilyttääkseen sen, hän sanoo.
Harkimo penää joustavan sopimisen mahdollisuuksia erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, eli säännöt voisivat olla erilaiset yrityksen koon mukaan. Hän ei usko, että työntekijät tarvitsevat minkään ulkopuolisen tahon suojelua.
– Miksi yrityksissä olisi ihmisiä, joita ne eivät itse halua suojella? Ei yritys toimi, jos joukossa on parikin tyytymätöntä.
Valta pieniltä klikeiltä kansalle
Kaikista eniten Harkimo haluaa kuitenkin myllätä koko suomalaisen päätöksenteon rakennetta. Liike Nyt perustuu ajatukselle, että päätöksentekovalta kuuluu kansalle, ei perinteisten puolueiden ”pienille klikeille”, kuten Harkimo kuvailee.
– Ei hirveän monella kansanedustajallakaan ole valtaa. Hallituksessa oleva puolue toimii niin, että pieni osa puolueen väestä päättää.
Kokoomuksesta vuosi sitten huhtikuussa eronnut Harkimo on kyllästynyt perinteisiin puolueisiin, jotka hänen mielestään palvelevat vain omaa kohderyhmäänsä, eivät koko kansan ja maan etua.
– Demarit työläisille, vasemmisto köyhemmille, keskusta maalaisille, kokoomus rikkaammille. Pitäisi ajatella kokonaisuutta ja tehdä päätökset Suomelle.
Mistä Liike Nytin äänestäjä sitten tietää, kenen asiaa liike oikeastaan ajaa? Onko Liike Nytissä mukana olevan ehdokkaan äänestäminen riski? Harkimo tuhahtaa.
– Ei se mikään riski ole, kun saa itse olla päättämässä.
Ei rakettitiedepuheelle
Vaaliteemansa Liike Nyt valitsi – tavoilleen uskollisena – netissä annettujen äänien perusteella. Harkimo huomauttaa esimerkiksi yksityisyrittäjien sosiaaliturvan parantamisen nousseen esille monien ihmisten toiveissa, ja samoin monia kaivelee se, että konkurssista toipuminen voi viedä vuosikymmeniä.
Liike Nytiin kuuluvat kansanedustajat sitoutuvat noudattamaan kansan tahtoa niissä kysymyksissä, jotka kansalle asti päätyvät, ja lopuista ryhmä päättää keskenään. Harkimo huomauttaa, että kaikki eivät edes välttämättä halua olla mukana päättämässä kaikesta, vaan kukin voi valita asiat oman mielenkiintonsa mukaan.
Mitä tapahtuu silloin, kun kansa on väärässä tai ei ymmärrä, mistä äänestää? Harkimon mielestä kansalaiset kyllä oppivat – pikku hiljaa. Hän sanoo poliitikoiden tekevän asioista tahallaan hankalia, jotta päätökset näyttävät liian vaikeilta kansan tehtäviksi, vaikka hänen mukaansa kansanedustajat ”eivät todellakaan ole sen fiksumpia kuin ketkään muutkaan suomalaiset”.
– En ymmärrä, miksi poliitikot ovat sitä mieltä, että suomalaiset ovat niin helvetin tyhmiä, etteivät osaa tehdä päätöksiä. Totta kai se on vaikeaa ja siinä on paljon asioita, mutta asiat on tehty siten, että ne näyttävät kuin ne olisivat rakettitiedettä.
Ei valhe vaan väärä sana
OECD:n parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan suomalaisten luotto hallitukseen on laskenut vuosikymmenessä lähes 30 prosenttiyksikköä, mikä oli tutkimuksen yksi suurimmista OECD-maiden romahduksista. Luottolukema on edelleen verrattain korkea, mutta trendin kääntääkseen poliitikoiden on entistä tärkeämpää osoittaa luotettavuutensa.
Luotettavuuden voi ajatella olevan tärkeää erityisesti Liike Nytin kaltaiselle, kansan syviin riveihin vetoamaan pyrkivälle ryhmälle. Helmikuun lopussa Harkimo kuitenkin julkaisi Youtube-kanavallaan videon, jossa hän kertoi Verohallinnon työntekijöiden nostavan provisiopalkkaa. Verohallinto kiirehti korjaamaan väitteen Twitterissä.
Valehteliko Verohallinto vai Harkimo itse? Harkimon mielestä ei kumpikaan. Hän ei ole vielä haastatteluhetkellä oikaissut väitettään julkisesti, mutta lupaa kirjoittaa aiheesta seuraavassa kolumnissaan.
– Ei ihan provisiopalkkaa, mutta palkat perustuvat saavutuksiin eli ovat suoritusperusteisia. Käytin ehkä väärää sanaa, hän selittää.
Toinen asia, jota Harkimo saa jatkuvasti olla oikomassa, on Jokereiden myynti. Viime vuoden puolella hän lupasi julkisuudessa, että jääkiekkojoukkueen uusi omistaja on selvillä jouluun mennessä, mutta uutista odotellaan edelleen.
– Kyllä se selviää. En viitsi sanoa enää mitään aikaa, kun kaikki vittuilevat, jos sitä ei sinä aikana tule.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.