Hidas elämä vaihtuu jouluna vielä hitaampaan – Härmän perheen joulussa ei ole aikataulua tai pakkoa

Ihoden kylässä ekohoitolaa pyörittävän Härmän pariskunnan joulussa ei katsota kelloa. Rauhoittuminen perhejouluun alkaa aatonaatosta.

Joulukuun alussa Härmän perheen kotiin tulee joulu. Ihoden kylällä ekohoitolaa pyörittävät Jussi ja Noora Härmä tunnustautuvat jouluihmisiksi, joten joulun tunnelmointi aloitetaan jo hyvissä ajoin. Kuusen on tuonut Nooran äiti omasta metsästä. Kuva: Juha Sinisalo

Kun marraskuu vaihtuu joulukuuksi, pukeutuu Härmän perheen koti Ihoden kylässä jouluun. Ikkunoihin syttyvät loistamaan valopallot, takanreunukselle ilmestyvät tanssivat tonttu-ukot ja perheen lapset löytävät sängyn viereltä pienet paketit.

Viisilapsisessa perheessä joulun tunnelmointiin käydään hyvissä ajoin ennen aattoa.

Jussi Härmä ilmoittaa heti, että hänen vaimonsa Noora vastaa joulun koristeluista.

– Minusta parasta joulussa on juuri se odotus. Kun vuosi vaihtuu, korjaan koristeet jo pois, Noora kertoo.

Molemmat tunnustautuvat lasten myötä kasvaneensa jouluihmisiksi. Joulua perheessä vietetään samanlaiselle periaatteella kuin eletään elämääkin: verkkaisella tahdilla.

Luonnonmukaista elämää

Muutamaa päivää ennen joulua Härmän perheen tupa on jo täynnä joulun tunnelmaa. Jussi käy välillä lisäämässä puita hellaan.

Koti lämpenee puulla ja sähköllä. Alkutalvi on pärjätty ahkerasti lämmittämällä. Kovalla pakkasella eteisen ja tuvan väliseen oviaukkoon ripustettiin iso viltti pitämään tehokkaasti lämpö sisällä ja kylmä ulkona.

– Puilla lämmittäminen onnistuu helposti, kun olemme molemmat töissä kotona, Jussi sanoo.

Noora ja Jussi pyörittävät pihalla sijaitsevassa vanhassa saunarakennuksessa ekohoitolaa. Noora tekee pelkästään luonnonkosmetiikkaa hyödyntäviä kosmetologin hoitoja ja Jussi toimii kansanparantajana.

Saunarakennukseen on molemmille remontoitu omat hoitotilat sekä pieni myymälä.

Joulukuun ensimmäisenä päivänä myös maanläheinen hoitolarakennus koristeltiin jouluiseen kuntoon.

Härmän pariskunnalla on tuolloin tapana viettää hoitolassa avoimia ovia. Tarjolla on lämmintä juomaa ja syötävää. Jussi tekee pientä maksua vastaan pikahoitoja.

Tärkeintä tapahtumassa on kuitenkin ihmisten kohtaaminen.

Ihoden kylässä ekohoitolaa pitävien Noora ja Jussi Härmän joulu on rauhoittumisen aikaa. Perhe elää normaalistikin ”hitaampaa” elämää, mutta erityisesti jouluna pysytään kotona ilman aikatauluja. Perheen jouluperinteisiin kuuluu, että lapset leipovat itsenäisyyspäivänä joulupipareita. Kuva: Juha Sinisalo

Jouluruokaa ajatuksella

Perheen luonnonmukainen ja seesteinen elämänrytmi kumpuaa kaikesta: se on osa työtä, arkea ja myös juhlaa. Jouluna pysähdytään rauhoittumaan koko perheen kesken.

Ekohoitolan ovet sulkeutuvat aatonaattoa edeltävänä päivänä. Aatonaattona joku saattaa vielä hakea lahjakortteja pukinkonttiin.

– Meidän perhejoulumme alkaa aatonaattona, jolloin perinteisesti lähden äitini kanssa ostamaan kalat Puolimatkan puodista ja joulujuustot Saloniemen juustolasta, Noora kertoo.

Kodin joulukoristeiden laittamisesta vastaa Noora Härmä. Jo useana jouluna ikkunoille on sytytetty tunnelmalliset valopallot. Kuva: Juha Sinisalo

Härmän perheessä mietitään tarkkaan, missä ja miten ruoka on tuotettu tai pyydetty. Se on osa luontoa kunnioittavaa ajattelua.

Vaikka joulupöydän antimet ovat hyvin perinteisiä, ei kunkkuna ole kinkku vaan erilaiset kalaruuat. Savustettua kalaa, mätiä ja graavia, Härmät luettelevat.

Lihaa Härmät eivät syö, paitsi Jussi satunnaisesti. Joskus hänellä on ollut joulukalkkuna.

– Joulupöytämme on hyvin perinteikäs. Äitini tekee laatikot ja minä leivon saaristolaisleipää. Meillä on lisäksi paljon erilaisia salaatteja tarjolla ja jälkiruuaksi luumurahkaa ja äitini tekemää unelmatorttua. Se on lasten suuri toive, Noora sanoo.

Ovet auki vieraille

Noora ja Jussi kuvailevat jouluaan "tonttujen jouluksi". Joulun kristillinen merkitys ei istu heidän ajatusmaailmaansa.

Kaksikymmentä vuotta kaustislaista jäsenkorjausta tehnyt Jussi on itseopiskellut vaihtoehtoisia hoitomuotoja, kuten kiinalaista lääketiedettä ja joogafilosofiaa.

Tietynlainen henkisyys näkyy perheen arjessa. Lapsia ei siihen kuitenkaan pakoteta tai ohjailla, jokainen saa mennä omaa polkuaan.

Lapset ovat kuitenkin omatoimisesti päättäneet, että jouluaatto on laitteista vapaata aikaa.

– Poika jo ilmoitti kaverilleen, ettei voi sitten pelata aattona on-linessa, Jussi virnistää.

Kotona vietetään paljon aikaa, eikä joulu tee poikkeusta. Ovet ovat kuitenkin auki vieraille. Perinteisesti Nooran äiti on tullut viettämään joulua heille.

– Me kritisoimme joulua, jossa jotain "täytyy tehdä". Joulu näkyy ja on, mutta siinä ei ole aikataulua ja pakkoa, he pohtivat.

Noora Härmä suosii kierrätystä, ja monet koristeet ovat löytyneet kirpputoreilta. Joka joulu pöydälle asetetaan myös kirpputorilta löytynyt kolmihaarainen kynttelikkö, jossa palavat oikeat kynttilät. Kuva: Juha Sinisalo

Koska saa avata?

Vaikka perheen vanhin lapsi on jo lähtenyt opiskelemaan ja nuorin on kymmenvuotias, on joulu edelleen lasten juhla.

– Nuorimmat pojat varsinkin odottavat lahjoja, mutta kyllä teini-ikäinenkin käy hiukan kierroksilla, Noora naurahtaa.

Nooralle joulussa merkityksellistä on antamisen ilo. Hän antaa mielellään lahjoja. Lapsia ei kuitenkaan hukuteta paketteihin, vaan lahjat ovat persoonallisia ja mietittyjä juttuja.

Vielä jokin vuosi sitten heillä kävi joulupukki, mutta nykyisin sama säkki on ilmestynyt kuusen alle aattoaamuksi.

– Kyllä lapset vieläkin kysyvät, koska saa avata ensimmäisen lahjan, Jussi huomauttaa.

Aattosaunasta pulahtamaan

Aattoaamuna riisipuuron jälkeen Jussi suuntaa hoitolarakennuksen päähän remontoituun saunaan. Vanhaan sisäsaunaan mahtui vain kaksi ihmistä, uuteen menee koko perhe mummoa myöten.

Saunan lämmitys on Jussin vastuualuetta. Tilava sauna lämpenee yllättävän nopeasti. Lapsille riittää pienempikin lämpö.

Noora ja Jussi ovat molemmat intohimoisia avantouimareita. Noin kolme kertaa viikossa he suuntaavat avantoon eri puolille lähiseutua.

Viime jouluaattona pariskunta teki poikkeuksen ja poistui kotoaan kylpytakit päällä sen verran, että he kävivät kastautumassa Lahdenvainion rannassa. Ja sitten kotiin saunaan.

Tänä vuonna kastautuminen onnistuu kotipihalle tuodussa ammeessa.

– Paitsi että ammeen vesi pääsi nyt jäätymään, mutta eiköhän se sula jouluksi, Jussi arvelee.

Joulusaunassa kiire katoaa eikä kelloa katsella. Nautitaan vain hetkestä.

Joulusauna kuuluu Härmän perheen aaton perinteisiin. Ekohoitolan päätyyn ovat remontoitu isot saunatilat, joihin mahtuu koko perhe. Saunan lämmittää Jussi Härmä. Innokkaita avantouimareita varten on hankittu takapihalle myös kastautumisamme. Kuva: Juha Sinisalo

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut