Suomen kuudessa hätäkeskuksessa vastattiin viime vuonna yhteensä lähes kolmeen miljoonaan puheluun. Suurin osa puheluista koski terveydentilan yleistä heikentymistä, kaatumista tai sydänperäistä rintakipua.Puheluiden määrä kasvoi viime vuonna edeltävästä vuodesta kahdeksalla prosentilla uuden hätäkeskustietojärjestelmän ansiosta.
– Uusi järjestelmä mahdollistaa nopeamman puheluihin vastaamisen ja tukee päivystäjää esimerkiksi tilanteen riskinarviossa, kertoo Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Tommi Hopearuoho.
Noin puolet kaikista hätäilmoituksista johtaa ambulanssin tai poliisin saapumiseen. Terveyteen liittyvissä puheluissa avuntarve on usein selkeämpi kuin poliisille suunnatuissa tehtävissä.
Turhat soitot vähentyneet
Porin hätäkeskus otti viime vuonna vastaan 354 860 hätäilmoitusta, joista hätäkeskukseen kuulumattomia puheluita oli 99 820.
Kaikki hätäkeskukset vastaanottivat viime vuonna noin 865 000 puhelua, jotka eivät olisi sisällöltään kuuluneet hätäkeskukseen.
Suurin osa niin sanotuista turhista puheluista on erilaisia tiedusteluja, joilla ei ole mitään tekemistä kiireellisten viranomaispalvelujen kanssa.
– Kysytään esimerkiksi virastojen aukioloaikoja, neuvoja jonkin asian hoitamiseen tai puhelinnumeroita, sanoo Porin hätäkeskuksen päällikkö Helena Borisov.
Jotkut soittavat hätänumeroon pienen vamman tai vaarattoman sairastumisen takia, kun oikea toimintatapa olisi hakeutua lähimpään päivystykseen.
Ihmiset kokevat hätätilanteen usein myös eri tavoin. Toiselle pieni vamma on hätätilanne kun taas toinen ei reagoi samaan välttämättä mitenkään.
– 112 on numero, joka tulee monelle ensimmäiseksi mieleen. Se on toisaalta myös erittäin hyvä asia.
Borisovin mukaan tiedotus- ja valistuskampanjoilla on turhien soittojen määrää saatu hilattua alaspäin. Vielä 2000-luvun alussa puheluiden määrä oli paljon suurempi.
– En usko, että tulemme kuitenkaan koskaan pääsemään turhista soitoista kokonaan eroon.
Ilkivaltaisista soitoista rikosilmoitus
Suoranaisia ilkivaltaisia puheluita tuli hätäkeskuksiin viime vuonna yhteensä 58 000, mikä oli merkittävästi vähemmän kuin sitä edeltävänä vuonna. Poriin puheluita tuli 5 710.
Monesti näihin puheluihin liittyy esimerkiksi päihteiden käyttöä. Humalassa harkintakyky ei ole aina parhaimmillaan.
Myös lapsille saattaa tulla joskus mieleen soittaa hätänumeroon ihan muuten vaan.
– Lasten soittelut voidaan laittaa tietämättömyyden piikkiin. Soittaja tulee usein koulujen alkaessa, kun lapset ovat iltapäivisin yksin ilman valvontaa kotona.
Ikävimpiä ovat sen sijaan tilanteet, joissa esimerkiksi ambulanssi soitetaan paikkaan, jossa ei sitten olekaan ketään.
– Näitä soittoja tulee valtakunnallisesti katsottuna viikoittain, sanoo Borisov.
Ilkivaltaisista soitoista hätäkeskus voi tehdä rikosilmoituksen.
Porin hätäkeskusta on toukokuun aikana piinannut parikin eri ilkivaltasoittajaa.
Näistä numeroista on voinut tulla viikonloppuiltaisin jopa 50 turhaa soittoa tunnissa. Laki antaa hätäkeskuksille yhden lisäaseen, jolla näitä soittajia voidaan hillitä.
– Voimme estää näiden henkilöiden puhelinnumeroista hätänumeroon tulevat soitot yhden vuorokauden ajaksi. Lainsäädäntö on mahdollistanut tämän toimen muutaman vuoden ajan.
Puheluiden blokkaamiseen turvaudutaan hätäkeskuksissa kuitenkin vain ääritapauksissa.
Viisi avointa työpaikkaa
Hätäkeskusten henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta on puhuttu viime aikoina paljon. Viime vuonna hätäkeskusten henkilöstöstä 13 prosenttia vaihtoi alaa.
Syinä olivat usein ammatin kuormittavuus ja kolmivuorotyö.
– Meillä Porissa henkilöstö voi kohtalaisen hyvin, vaikka esimerkiksi tietojärjestelmän muutos oli valtava ponnistus.Hätäkeskuspäivystäjien koulutus tapahtuu Pelastusopistossa Kuopiossa. Vuosittain sisään otetaan kaksi kertaa 24 oppilasta, jotka valmistuvat tammikuussa ja elokuussa.
Vaikka opiskelijamääriä on viime vuosina nostettu, ei määrä kata vieläkään tarvetta.
Porin hätäkeskuksen päivystyshenkilöstön määrä on 65. Haku on käynnissä viiden työtehtävän täyttämiseen.
– En usko, että saamme kaikkia viittä paikkaa täytettyä ihan heti, pohtii Borisov.
Korona työllistää hätäkeskuksia
Koronaan liittyviä hätäilmoituksia on tullut hätäkeskuksiin huhtikuun aikana tasaisesti noin 350 kappaletta vuorokaudessa. Suurin osa tehtävistä on ollut ensihoidon tehtäviä, mutta joukossa on myös tiedustelusoittoja.
Sen sijaan hätäilmoitusten kokonaismäärä on tällä hetkellä hieman keskiarvoa pienempi. Ilmoitusten määrä alkoi laskea maaliskuun puolesta välistä, jolloin Suomessa siirryttiin korona vuoksi poikkeusoloihin.
– Korona on työllistänyt meitä runsaasti, sillä esimerkiksi erilaiset viranomaismääräykset ovat muuttuneet kevään aikana nopeasti, jopa useita kertoja viikossa, sanoo Porin hätäkeskuksen päällikkö Helena Borisov.
Viime viikonlopun lämmin sää toi tilastoon poikkeuksen, sillä puhelin soi ahkerasti. Sama tilanne on odotettavissa myös tämän viikonlopun osalta, vaikka valmistumisjuhlia ja koulun päättäjäisiä ei isoissa porukoissa voi vielä juhlia.
– Kesä, aurinko ja lämpö tietävät meille perinteisesti aina paljon työtä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.