Lounais-Suomen talvi on ollut äärimmäisen leuto, mutta käsillä oleva madepyyntikausi alkaa siitä huolimatta tuttuna ajankohtanaan. Talvisen hyisissä vesissä kutevia mateita voi narrata siitäkin huolimatta, että heikko jäätilanne tekee perinteisestä pilkkimisestä vaikeaa tai mahdotonta.Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön kalatalousasiantuntija ja mateen kalastusta kauan harrastanut Janne Antila uskoo omakohtaisten kokemustensa painolla, että jääpeitteen puuttuminen ei ole este onnistuneelle pyynnille.
– Madesaaliini jäättömissä, virtaavissa salmissa ovat olleet hyviä. Olen kuullut kuitenkin sanottavan, että made ei liikkuisi yhtä aktiivisesti silloin, kun ei ole suojaavaa jääkerrosta. Jos näin todella on, kyse voi olla mateiden arkuudesta vedenpinnan liikkeisiin.
Antila uskoo, että saaliit jäävät tänä talvena varmaan normaalia pienemmiksi, koska jäätilanne on huono.
– Harva laskee venettäkään veteen talvella. Madetta on kuitenkin saatavissa samoista paikoista kuin ennenkin, jos sinne pääsee.
Jäät Raumalla ovat hauraita
Reksaaren liepeillä asuva raumalainen pitkän linjan kalastaja Esko Salonen pitää mahdollisena, että Rauman rannikolla madetta voi päästä kalastamaan jääpeitteen läpi pilkkien.
– Sorkanlahti on nyt ainakin pohjukastaan jäässä. Pakkaset saattavat tehdä jäästä vahvankin, mutta aiemmin tänä talvena ei ole ollut ihmisen kestäviä jäitä. En muista, että aiempina talvina täällä olisi ollut aikanani näin kokonaisvaltaisen paljon sulavesialueita.
Hylkeet ovat olleet Salosen mukaan kalastajien riesana myös Rauman saaristovesissä. Made, jota pyydetään pilkkimisen lisäksi myös verkoilla, maistuu hyvin ihmisten lisäksi hylkeille.
– Viimeisinä vuosina, kun pääsin kalastamaan vielä ulommas merelle, ei kalaa oikein saanut, koska hylkeet pelottivat ne pois ja repivät verkot. Kalastajat valittavat edelleen, että hylkeet iskevät hanakasti pyydyksiin. Eurajoen salmella ne ovat yleisiä, eräs kaverini kertoi nähneensä siellä kalareissulla viisi eri hyljettä. Myös Olkiluodon edustalla ja Sorkanlahdellakin ne käyvät välillä kääntymässä, Salonen kuvailee.
Hylkeiden lisäksi suuri uhka mateiden lisääntymiselle ja samoilla vesialueilla pysymiselle niin merellä kuin sisävesissä on Antilan mukaan rehevöityminen, joka on yksi syistä siihen, että madekannat eivät ole enää yhtä vahvat kuin pari vuosikymmentä sitten. Mateen lisäksi varsinkin haukikannan tila kärsii vesistöjen liiallisen rehevöitymisen johdosta.
Pilkkiminen vain syötillä
Vuonna 2016 niin sanotut ryöstöpilkit ja madeharat, jotka tarttuvat kalaan sen ulkopuolelta kiellettiin. Enää madetta saa pyytää pilkkimällä vain perinteisillä syöttipilkeillä, jotka koukuttavat kalan sen suusta. Antila ei näe, että ”ryöstäjien” ja harojen kieltäminen teki mateen saamisesta vaikeampaa.
– Hyvien välineiden löytämisessä ja syötin parhaan mahdollisen asettelun opettelussa kesti itselläni muutaman kalareissun ajan, mutta sitten menestys alkoi olemaan hyvää. Ainoastaan niiden parin vuorokauden aikana, jolloin made varsinaisesti kutee, voivat kiellettyt ryöstöpilkit ja harat olla syöttiä tehokkaampia menetelmiä pyytämisessä.
Vuonna 2018 vapaa-ajan kalastajat nostivat Suomessa madetta Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan 290 kilogramman edestä. Määrä romahti lähes puolella vuodesta 2016, jolloin madetta kalastettiin 555 kilogramman verran.
Made nappaa illansuussa
Madetta kalastetaan yleisesti pimeän laskettua, iltahämärästä puoleenyöhön kestävällä ajanjaksolla. On kuitenkin myös kalamiehiä, jotka väittävät mateen iskevän koukkuun yhtä hyvin myös valoisaan aikaan vuorokaudesta. Antila suhtautuu väitteeseen varauksella.
– Oma kokemukseni on se, että hämärän aika ja pimeyden alkutunnit ovat ehdottomasti parasta ottiaikaa. Täällä etelässä kyseinen aika on noin puoli kuudesta kahdeksaan illalla. Olen havainnut saman merellä ja järvillä. Sen jälkeen mateiden saanti usein hiljenee, vaikka satunnaisia kaloja voi saada läpi yön ja päivän.
Mademorrit ja isot jigipäät ovat parhaat vaihtoehdot madepilkeiksi. Siiman suositeltu paksuus on 0,40–0,70 milliä. Aiemmin hyväksi koetulle madepaikalle kannattaa palata uudestaan, koska ne palaavat joka vuosi samoille vesialueille. Välineet on syytä ostaa tai virittää käyttövalmiiksi pian, koska kuumimmat täkypäivät koittavat noin viikon kuluttua.
– Lounais-Suomessa parhaat pilkkisaaliit ajoittuvat lähes aina helmikuun puolenvälin tietämille. Mateen kutu alkaa eteläisestä Suomesta ja etenee kohti pohjoista, Antila päättää.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.