Simo Heinon lempipaikka kotona on kirjastohuone. Kirjahyllyt pullistelvat kirjoista, mutta erityistä intohimoa mies tuntee äänikirjoihin. Niitä hän kuuntelee muun muassa työmatkalla Raumalta Turkuun. Vuosittain kirjoja tulee kuunnteltua reilut sata, Heino laskee.
Länsi-Suomi esittelee ihmisiä lehden sivuilla esiintyvien nimien takaa.
Simo Heino, 46, myhäilee tyytyväisenä, sillä miehen Turussa luotsaamalla Paasikivi-Opistolla menee hyvin. Koronavuosista huolimatta, kansanopisto tekee ennätystulosta.
Paasikivi-Opisto on monialainen kansanopisto, joka on erikoistunut visuaalisen kulttuurin ja viestinnän aloille. Koulutuksen lisäksi opisto tarjoaa muun muassa kokous-, seminaari- ja majoituspalveluja Harjattulan kartanomiljöössä.
– Ei nämä koronavuodet mitenkään helppoja ole olleet. Töitä on painettu koko henkilökunnan voimin, toteaa Paasikivi-Opiston toiminnanjohtajana työskentelevä Heino.
Kuusi vuotta sitten Heinon astuessa opiston ovesta sisään, tilanne ei ollut ihan yhtä ruusuinen. Talous oli huonolla tolalla, jonka vuoksi käytiin myös yt-neuvottelut.
– Nyt olemme tehneet monta vuotta hyvää tulosta. Tämä vuosi näyttää olevan ihan älyttömän kova. Ihmisillä on ollut patoutunut tarve kokoustaa ja järjestää erilaisia tilaisuuksia. Jos tämä näin jatkuu, teemme varmasti huippuvuoden.
Yritysten tilalle yksityishenkilöt
Heinon aikana Harjattulan alueen palvelut ovat kehittyneet paljon. Mies myöntää, että kehittämistyö on erityisen lähellä sydäntä. Viime kesäkuussa miehen mieleen tuli muun muassa ajatus alueella toimivasta rantakahvilasta. Kahden viikon päästä kahvilan ovet jo avautuivat.
– Tänä kesänä viemme palvelua eteenpäin. Luvassa on muun muassa Rantaradioiltamia, livemusiikkia ja tietysti meidän omaa jäätelöä, luettelee Heino ylpeyttä äänessä.
Heino uskoo, että he onnistuivat selättämään korona-ajan vaikeudet sillä, että suuntasivat tarjontaa rohkeasti myös yksityisille ihmisille. Unohtaa ei pidä häitäkään, sillä niitä kartanon maisemissa vietetään joka viikonloppu toukokuusta syyskuuhun.
– Mitään en ole tehnyt yksin. Mulla on älyttömän hyvät ja helposti innostuvat työkaverit, jotka myös venyvät ja paukkuvat. Siitä iso kiitos heille.
"Pist siit sit viis piispist"
Perusraumalainen Heino kertoo viihtyvänsä työpaikallaan Turun Kakskerrassa hyvin. Turkuun muuttaminen ei ole kuitenkaan käynyt edes mielessä. Työmatkojen kanssa työpäiviin tulee kunnioitettavasti mittaa. Arkitoimet ovat vuosien saatossa muuttuneet rutiineiksi; kaksi kuppia kahvia kello 5, auto starttaa Raumalta kello 6.30 ja työpaikan ovi aukeaa viimeistään kello 8. Takaisin kotona Heino pyrkii olemaan viimeistään iltakuudelta.
Etäpäivät eivät miestä innosta, vaikka koronavuodet ovat sen hyvin mahdollistaneet.
– Kyllä mä lähestulkoon joka päivä Turkuun ajan. Tykkään aidosti työstäni.
Heino on huomannut vuosien saatossa myös sen, että raumalainen voi tulla erinomaisesti toimeen turkulaisten kanssa – muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
– Emme ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, millä nimellä kuorrutettua munkkia tulee kutsua. Mulle se on ehdottomasti berliininmunkki, mutta heille joku ihmeen piispanmunkki!
Kiistely asiasta on mennyt niin pitkälle, että työkaverit antoivat Heinolle jopa asiaan liittyvän taulun.
– Pist siit sit viis piispist -taulu muistuttaa asiasta täällä kotona, naura Heino makeasti.
Toinen kummallisuus löytyy loppukesän juhlasta. Heino järjestäisi mielellään venetsialaiset, mutta turkulaiset ovat olleet toista mieltä.
– Joka vuosi on vaan pakko pitää muinaistulien yötä. Yritän kyllä tehdä näiden asioiden kanssa pientä myyrän työtä, mutta epätoivoiselta se tuntuu.
Ei enää ehdolle kuntavaaleihin
Työvuodet Turussa ovat erkaannuttaneet Heinoa Rauman kunnallispolitiikasta, missä hän ehti vaikuttaa lähes 20 vuotta. Enää politiikka ei samalla tavalla kiinnosta kuin ennen.
– En tule enää asettumaan itse ehdolle kuntavaaleissa.
Heino muistelee, miten Kuntaliiton uusien valtuutettujen koulutuksessa 20 vuotta sitten ohjeistettiin politiikkaan lähteneitä.
– Yleensä kolmen kauden jälkeen valtuutettu on antanut sen kaiken, mitä hänellä on yhteisölle annettavaa. Sen jälkeen hän siirtyy puolustuslinjalle ja jäkättämään muiden ajatuksia vastaan. Allekirjoitan tämän ajatuksen nyt 100-prosenttisesti. Ei mulla ole enää mitään uutta annettavaa politiikalle.
Heino ehti tehdä politiikkaa myös päätyökseen vuosina 2010–2017, jolloin hän toimi Satakunnan Kokoomuksen toiminnanjohtajana.
– Voin sanoa, että noiden vuosien aikana sain politiikasta ihan tarpeekseni. Mulla ei ole sitä paloa enää – ainakaan nyt.
Politiikan sijaan mies on kiinnostunut opiskelemisesta. Hän suorittaa parhaillaan Winnovassa johtamisen erikoisammattitutkintoa. Opiskelu on maittanut miehelle hyvin, ja arvosanat ovat olleet kiitettäviä.
– Aluksi jännitti, että osaako sitä enää opiskella. Olen ollut koulun penkillä viimeksi kuitenkin yli 20 vuotta sitten.
"Karin kampus on älyttömän hieno"
Entä mitäpä Heino on mieltä tämän päivän Raumasta? Onko mitään asiaa, joka nostaisi sanavalmiin miehen verenpainetta?
– Tällä hetkellä politiikan rintamalla ei mikään ole kovin huonosti. Tietysti multa saa mielipiteen esimerkiksi siivouksen ja ruokapalvelun ulkoistamisesta ja veroprosentin toimivasta määrästä, jos niin halutaan.
Yksi iso ilonaihe tulee kuitenkin heti mieleen, Karin kampus. Se on Heinon mielestä älyttömän hieno kokonaisuus. Miehen tytär aloittaa siellä yläkoulunsa.
– Kampukselle sijoitetut palvelut tarvitaan Raumalle. Se vähän harmittaa, ettei siitä salibandykentästä tehty sen verran isompaa, että se olisi palvellut myös esimerkiksi turnauksissa. Taas kerran jäätiin hiukan siitä täydellisestä.
Ison kokonaisuuden johtaminen herättää myös ajatuksia. Heinon mielestä kokonaisuutta johtamaan olisi tarvittu kaksi henkilöä. Toinen olisi vastannut pedagogisesta puolesta ja toinen paikan yleisestä johtamisesta.
– Se on aika kova paikka. En tiedä yhtään rehtoria, joka pystyisi moista palettia pyörittämään. Ehkä tänne on saatu nyt sellainen henkilö, joka siihen pystyy.
Satama on tärkeä paikka
Vaikka kuntapolitikointi ei miestä juuri nyt kiinnosta, on hänellä edelleen yksi rakas luottamustehtävä ylitse muiden – Rauman sataman johtokunta. Heino on ollut siinä mukana jo 16 vuotta.
– Se on ollut mulle aina erittäin tärkeä paikka. Siellä saa tehdä bisnestä. Siellä ei ole tilaa politikoinnille tai minkäänlaiselle suhmuroinnille.
Heino kuvailee vuosia johtokunnassa eräänlaisena kouluna. Vuodet ovat tuottaneet tulosta ja hän uskookin olevansa satamaan liittyvissä asioissa jo ammattilainen.
– Nyt kun sinne tuli uusi toimitusjohtaja, koen että mua jopa ihan tarvitaankin. On joku, joka on se vanha ääni, joka kertoo "miten ennen on asioita tehty", nauraa Heino.
Kasvipohjainen ruokavalio kiinnostaa
Heinon painitreeni keskeytyi vuonna 2015 dramaattisesti. Kesken treenien miehen valtimo repeytyi ja se aiheutti lukuisia pieniä aivoinfarkteja. Kovin usein mies ei tuota päivää enää muistele.
– Olen ajatellut niin, että sitä on turha pohtia. Varmaan mulla voisi olla paremmat elintavat. Haluan kuitenkin nauttia tästä hetkestä, enkä murehtia mahdollista tulevaa.
Keväällä Heino päätti kuitenkin tehdä pienen elintapamuutoksen. Hän halusi tutustua vegaaniseen ruokavalioon. Tutustuminen oli helppo saada käyntiin, sillä hänen työpaikallaan tarjoillaan päivittäin myös vegaaninen lounas.
Kokeilun taustalla ei kuulemma ole uteliaisuutta kummempaa ideologiaa.
– Vegaani-sanalla on huono klangi. Puhun ennemmin siitä, että toteutan kasvispohjaista ruokavaliota, enkä sitäkään 100-prosenttisesti. Syön lihaa ja kaikkea muutakin. Erityisesti raejuusto ja kananmunat ovat mulle osa perusruokavaliota. Niistä en ihan helposti luovu.
Heino on laskenut, että jos hän syö viikossa noin 14 lämmintä ruoka-annosta, voi niistä helposti vaihtaa puolet kasvispohjaisiin.
– Se vaikuttaa positiivisesti omaan hyvinvointiin. Maailma tuskin kuitenkaan pelastuu, vaikka Heinon poika söisi pelkästään kasviksia.
Simo Heino
46-vuotias raumalainen, kahden lapsen isä.
Turussa toimivan Paasikivi-Opiston toiminnanjohtaja.
Oli Satakunnan kokoomuspiirin toiminnanjohtajana vuosina 2010–2017.
Toimi kuntapolitiikassa 16 vuotta. Valittiin ensimmäisen kerran Rauman kaupunginvaltuustoon vuonna 2004.
On ollut mukana Rauman sataman johtokunnassa 16 vuotta.
Harrastaa painia ja kuuluu Turun Voimamiehien johtokuntaan.
On intohimoinen äänikirjojen ystävä. Kuuntelee vuodessa reilusti yli 100 kirjaa.
Some-räksyttäjä on keski-ikäistynyt
Moni raumalainen tuntee Simo Heinon terävänä sanankäyttäjänä muun muassa sosiaalisessa mediassa, jossa hän on ollut mukana lähes ensimmäisten palvelujen alusta alkaen.
– Aktiivinen some-kommentointi kuului tuolloin asiaan. Se kuului myös silloiseen työhöni. Koin, että tehtäväni oli tuolloin "puolustaa" työnantajani poliittisia näkemyksiä, ja provosoida samalla omilla kommenteillani muita.
Heino lisää kuitenkin samaan hengenvetoon, että on nykyään tasoittunut ja ehkä jopa vähän keski-ikäistynyt myös somessa.
– En ole enää niin kovin kärkäs kuin ennen.
Muutenkin mies kertoo vähentäneensä somen käyttöä. Facebookista hän on poistanut lähes puolet "ystävistään" ja Instagramissakin hänen tilinsä oli pitkään täysin yksityinen.
– Kai se niin on, että Twitter on kanava, jossa päätäni auon ja asioita kärjistän. Somessa pitää olla nokkeluutta, muuten sinne häviää. Enää en oksenna twiittivirtaan mitä sattuu.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.