Ennätyspitkä hellejakso on tappanut erittäin uhanalaisia taimenia Eurajoessa.
Jokeen juoksutettava Pyhäjärven pintavesi on ollut yli 25-asteista, ja järvellä on kuollut paljon erityisesti kiiskiä. Myös joen kalaston puolesta osattiin sen vuoksi pelätä.
Taimenien kohtalo varmistui kuitenkin vasta aivan viime päivinä, kun Kauttuan koskipaikoilta löytyi suurten taimenien raatoja.
– Tämä on vain jäävuoren huippu, sanoo tilannetta seurannut Kauttuan taimenaktiivi ja Pyhäjärviseudun perhokalastajien hallituksen jäsen Tuukka Degerman.
Hän löysi tällä viikolla yli 40-senttisen kuolleen taimenen sekä jäänteet vielä suuremmasta kalasta. Isohampainen leukaluu oli noin yhdeksänsenttinen.
Eurajoen taimenkuolemista kertoi ensimmäisenä Yle Pori radiouutisissaan tiistaiaamuna.
Lämmin vesi luo noidankehän
Taimen on viileiden vesien laji, ja liian lämpimässä vedessä kalat kuolevat käytännössä hapen puutteeseen. Veden lämpeneminen kiihdyttää vaihtolämpöisten eläinte aineenvaihduntaa ja hapenkulutusta. Lämpimään veteen puolestaan voi liueta vähemmän happea kuin viileämpään.
Kauttuankoskessa on mitattu ainakin 26 asteen yli menneitä lämpötiloja. Taimenille kriittiset lukemat alkavat oikeastaan jo tätä alempaa.
Poikaset ovat vielä herkempiä liian lämpimälle vedelle kuin aikuiset kalat, joten todellinen tilanne saattaa olla jopa katastrofaalinen.
– Se on erityisen huolestuttavaa, että viikatemies niittää ensimmäisenä poikasia ja nyt kuolee jo näin isoja kaloja.
Kuolleet taimenepoikaset joutuvat helposti virran vietäviksi tai lintujen suuhun. Se selittää, miksi kuolleita poikasia ei ole löytynyt.
Kauttualla on "oma" taimenkanta
Eurajoen yläosassa elää paikallinen, luonnonvarainen taimenkanta.
Se ei ole kärsinyt joen ajoittain huonosta vedenlaadusta, sillä jätevedenpuhdistamot laskevat vetensä vasta alemmille jokiosuuksille. Myökään esimerkiksi turvetuotantoalueiden ja monien muiden Eurajoen veden laatua heikentävien kohteiden vedet eivät vaikuta vielä Kauttualla.
Degerman muistuttaa, että taimenkanta on kuitenkin hyvin pieni. Siksi hellekesä voi olla kova isku.
– Se heijastuu poikastuottoon vuosia eteenpäin, Degerman pelkää.
– Syksyllä nähdään, onnistuuko kesästä selviämään yksikään kuteva kala.
"Kantaa pitäisi saada vahvistettua"
Degermanin mielestä paikallinen katastrofi osoittaa, että Eurajoen yläosan taimenkannan suojeluun tarvitaan roimasti lisää panoksia.
– Kantaa pitäisi saada vahvistettua huomattavasti, jotta se kestää väisinkin tulevia takaiskuja.
Aikanaan peratuille Kauttuan koskipaikoille on viime vuosina lisätty kutusoraikkoa, mutta Degerman pitää tätä vasta "tekohengityksenä".
Hänen mukaansa alueelta puuttuvat esimerkiksi poikasten suoja-alueen käytännössä kokonaan. Myös Kauttuan säännöstelypatoon pitäisi Degermanin mielestä saada rakennettua yhteys, josta taimenet pääsevät tarpeen tullen Pyhäjärveen.
Koko joen taimenkannalle oleellista olisi myös Eurakoskella sijaitsevan viimeisen vaellusesteen poistaminen tavalla tai toisella.
Pyhäjärvi-instituutti työstää parhaillaan taimenen elinoloihin liittyvää laajaa joen yläosan kunnostussuunnitelmaa. Sen valmistuttua mahdollisen toteutuksen mahdollistavat valtio ja käytännössä Varsinais-Suomen ely-keskus.
– Hankkeeseen pitäisi saada vauhtia, ettei sitä haudata vuosiksi pöytälaatikkoon, Degerman sanoo.
Raumalla ei ainakaan vielä ole havaintoja kalakuolemista
Raumanjoen taimenien tilanteesta helteiden keskellä ei ole tehty sen enempää seurantaa kuin yksittäisiä havaintojakaan.
Äyhönjärven itäpuolen valuma-alueelta tuleva puron vesi on oletettavasti tavanomaista lämpimämpää. Raumanjoessa ei mittausta ole, mutta Rauman veden liikelaitosjohtaja Jukka Vastamäki arvioi puron veden olevan suunnilleen samanlämpöistä kuin Äyhönjärvessä.
- Meidän valvomomme seuraa lämpötilaa päivittäin ja kesän maksimi lämpötila on ollut 26,4 astetta. Tämän hetken lämpötila on 24 astetta, Vastamäki kertoi tiistaina iltapäivällä.
Tietoja esimerkiksi Raumanjoessa kuolleista taimenenpoikasista ei ole. Toisaalta järjestelmällistä tarkkailukierrostakaan ei tiettävästi ole tehty.
On kuitenkin selvää, että taimenilla ei ole ollut helppoa.
- Kyllä siellä on tiukilla oltu, arvelee Rauman ympäristöpäällikkö ja tällä hetkellä teknisen toimialan vs. toimialajohtajana toimiva Juha Hyvärinen.
- Toisaalta ei vuoden 2014 hellekesänäkään kamalia tapahtunut.
Oletko sinä seurannut tilannetta Raumanjoessa? Oletko havainnut taimenkuolemia? Kerro havaintosi: jami.jokinen@lansi-suomi.fi
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.