– Hello! tervehtivät Lapijoen koulun oppilaat kuorossa tulijaa. Sitten on esittelyjen vuoro.
Eurajoella Lapijoen koulussa ekaluokkalaiset ovat opetelleet tervehdyksiä ja nimen kysymistä luokanopettaja Katri Valosen johdolla. Vaikka koulua on takana vasta parisen viikkoa, taipuu uusi kieli jo mallikkaasti.
Ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opetus alkaa ekaluokalla kaikkialla Suomessa tämän lukuvuoden aikana, viimeistään keväällä 2020. Useimmiten A1-kieli on englanti, kuten esimerkiksi Eurajoella ja Raumalla.
Kysymyksiä riittää
Eurajoella englannin kieltä on opiskeltu vuodesta 2016 lähtien jo toisella luokalla.
Tänä syksynä perusopetuksen vähimmäistuntimäärään lisättiin kaksi tuntia. Eurajoella tunnit ovat jakautuneet niin, että sekä ensimmäisellä että toisella luokalla englannin kielen tunteja on yksi. Samalla yksi tunti siirrettiin viidennen luokan kielen opetukseen.
Lapijoen koulussa englantia opetetaan aluksi pieninä tuokioina ja muuhun opetukseen integroituna. Vasta kolmannella luokalla alkavat varsinaiset englannin kielen tunnit.
– Paljon tehdään leikkien, laulujen ja toiminnallisten juttujen kautta. Lapset ovat heti esittäneet arjen tilanteissa erilaisia kysymyksiä, esimerkiksi käsiä pestessä he kysyivät: "Mikä on saippua englanniksi?", Valonen kertoo.
Kielikylpylässä
Kielenopetuksen varhentaminen on saanut myös arvostelua siitä, että vieras kieli otetaan mukaan opetukseen ennen kuin lapset osaavat edes lukea tai kirjoittaa.
Lapijoen koulun rehtori Minna-Mari Kares muistuttaa, että ensimmäisellä luokalla opetus on kielikylpymäistä eikä ainakaan Eurajoella ole käytössä edes kirjaa.
– Kun kiinnostus kieleen on, se kannattaa myös käyttää hyväksi. Meillä on käytössämme paljon sähköisiä materiaaleja, joista löytyy esimerkiksi pelejä, muistipelejä ja leikkejä. Saamme hyödyntää myös Oriveden kielipolku -materiaalipankkia, Kares kertoo.
Katri Valosen mukaan lasten asenne on ollut heti alkumetreillä erittäin innostunut. Kares pitääkin juuri innostusta yhtenä suurimpana etuna, mitä varhaisesta kielen oppimisesta syntyy.
– Nyt kun kielen opiskelu on jo muutaman vuoden ajan aloitettu toisella luokalla, olen huomannut, että into kielen opiskeluun on myöhemmin suurempi, kun opintoja ei ole suoraan aloitettu pänttäämällä, Kares painottaa.
Harkinnan mukaan
Uusi opetussuunnitelma ei tuo suurta muutosta myöskään Raumalle, jossa varhennettua opetusta on tarjottu tokaluokkalaisille Eurajoen tapaan vuodesta 2016.
Myös Raumalla tunnit jakaantuvat niin, että englannin kieltä opetetaan sekä ensimmäisellä että toisella luokalla molemmilla yksi viikkotunti.
– Alkuopetus on kokonaisopetusta, joten opettaja voi käyttää harkintansa mukaan englannin tunnin esimerkiksi muun opetuksen lomassa tai jaksoissa, Rauman kaupungin nuoriso- ja opetusjohtaja Hanna Viljanen-Lehto kertoo.
Muilla vuosiluokilla englantia opetetaan kaksi viikkotuntia, paitsi neljännellä ja kahdeksannella vuosiluokalla tunteja on kolme.
– Pääsääntöisesti alkuopetuksen kielen opetuksesta vastaa luokanopettaja ja alakoulun ylemmillä luokilla aineenopettaja. On kouluja, joissa luokanopettajat vastaavat kielen opetuksesta koko alakoulun ajan.
Otollinen ikäkausi
Raumalla Pyynpään koulussa englantia opetetaan ekaluokalla joustavasti muuhun opetukseen sulauttaen. Varsinaisia englannin kielen tunteja ei ole.
– Opetus on leikkejä, lauluja, pelejä ja erilaista toiminnallista oppimista, englannin kielen lehtori Katri Saarinen kertoo.
Pienten koululaisten tärkeimpänä tavoitteena on oppia puhuttua kieltä. Sanasto on lapsilähtöistä sisältäen yleisimpien ilmauksien ja tervehdysten opettelua.
Myös ääntämisen harjoittelu on isossa osassa, sillä ikä on otollista äänteiden oppimiselle.
– Lapsia kannustetaan käyttämään vierasta kieltä, ja herätellään uteliaisuutta uuteen kieleen ja sen oppimiseen, Saarinen sanoo.
Eivätkä oppilaat Pyynpään koulussa ole juuri herättelyä kaivanneet, sillä lapset ovat suhtautuneet uuden kielen opetteluun todella innokkaasti.
– Enkkua on odotettu kovasti. Oppilaista se on hieno juttu, Saarinen naurahtaa.
Älä droppaa mun tunnelmaa turkiksi
Lapijoen koulussa tehdään aktiivisesti kansainvälistä koulujenvälistä yhteistyötä. Kielitaidon luonnollisen karttumisen lisäksi yhteistyö on oiva tapa vaihtaa ideoita ja käytäntöjä sekä ennen kaikkea kohdata muita kulttuureja.
– Oppilaille nämä ovat hienoja mahdollisuuksia päästä kohtaamaan lapsia muista maista ja samalla huomata, että ihan samanlaisia lapsia tässä ollaan, vaikka eri maissa asutaankin, Lapijoen koulun rehtori Minna-Mari Kares sanoo.
Lapijoen koulu on mukana muun muassa eurooppalaisten koulujen eTwinning-portaalissa, jossa yhteistyötä eri koulujen kanssa voi tehdä monella tavalla.
Kares kertoo esimerkin muutaman vuoden takaisesta yhteistyöprojektista, jossa jokainen koulu esitti valitsemansa laulun omalla kielellään ja muiden maiden oppilaat opettelivat sen.
– Oppilaat valitsivat Paula Vesalan kappaleen Älä droppaa mun tunnelmaa. Oli mahtavaa katsoa, kun yhden turkkilaisen koulun opettaja soitti kitaraa ja oppilaat lauloivat uskomattoman hienosti kappaleen suomeksi, Kares muistelee.
Uusi projekti käyntiin
Tänä vuonna koulu lähti mukaan kaksivuotiseen Erasmus-projektiin. Syyskuun alussa alkavassa Giant-nimisessä projektissa on mukana kouluja Espanjasta, Tšekistä, Kreikasta ja Puolasta.
Teemoina projektissa ovat muun muassa pelillistäminen ja IT-taidot. Oppilaat pääsevät osallistumaan projektiin ikätasonsa mukaisesti: pienet esimerkiksi taiteen kautta ja isommat haastavimmissa tehtävissä, kuten raportoinnissa.
– Muutama oppilas pääsee myös mukaan vierailumatkalle, ja vastaavasti meille tulee vieraita muista maista, Kares kertoo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.