Lättähatuksi kutsuttu kiskobussi kulki Rauman ja Kokemäen Peipohjan väliä vuosikausia. Kuva Rauman rautatieasemalta vuodelta 1979.
Raumalaiset saivat odotettuja uutisia, kun Suomen Lähijunat Oy kertoi viime viikolla suunnittelevansa henkilöjunaliikenteen aloittamista Rauman ja Tampereen välillä (LS 1.12.)
Myös kaupunginjohtaja Esko Poikela vakuutti Länsi-Suomelle (LS 2.12.), että kaupungilla on vahva tahto avata jälleen junayhteys uudelleen. Lokakuussa kaupunki tilasi uuden matkapuhelindataan perustuvan selvityksen matkustajamääristä Rauman ja Tampereen välillä.
Raumalta henkilöjunaliikenne loppui toukokuussa 1988. Tämän jälkeen on säännöllisin väliajoin väläytelty henkilöjunayhteyden käynnistämistä uudelleen. Myös useampia selvityksiä toiminnan kannattavuudesta on tehty.
Esimerkiksi vuonna 2007 Rauman kaupungin teettämän selvityksen mukaan Rauman henkilöjunaliikenteen käynnistäminen olisi teknisesti mahdollista, ja vieläpä kannattavaakin (LS 23.5.2007). Samaisessa jutussa Rauman apulaiskaupunginjohtaja Tomi Suvanto korosti Länsi-Suomelle, ettei kaupunki aio ryhtyä liikennöitsijäksi vaan avainasemassa ovat liikenne- ja viestintäministeriö sekä VR.
Vuonna 2018 Rauma haki mukaan 2,5 vuotta kestävään junapilottiin. Monen tahon pettymykseksi Rauma ei kuitenkaan lopulta päässyt edes jatkosuunnitteluvaiheeseen (LS 29.9.2018 ja 24.1.2019).
Pientä toivon kipinää kaupunki sai myös vuonna 2021, kun VR esitti ensi kertaa virallisesti henkilöliikenteen palauttamista Rauma-Kokemäki-välille (LS 23.9. 2021).
Tunteikas viimeinen vuoro
Yrityksiä ja virityksiä on siis ollut lukuisia sen jälkeen, kun viimeinen henkilöjunavuoro saapui Raumalle 28. toukokuuta 1988. Tuolloin rautatieasemalla vietettiin tunteikkaita hetkiä.
Lauantai-illalla yhdeksän jälkeen Rauman asemalle saapunutta lättähatuksi kutsuttua kiskobussia olivat tuolloin seuraamassa myös Länsi-Suomen toimittaja ja kuvaaja.
– Kiskot eivät enää kalkkaa matkustavaisia Raumalle, uutisoi Länsi-Suomi seuraavana päivänä (29.5.1988).
Pitkään palvelleet kiskobussit vietiin romutettavaksi pian viimeisen junavuoron jälkeen.
Yhdysliikennettä Rauman ja Kokemäen välillä ryhdyttiin tuolloin hoitamaan linja-autoilla. Henkilöjunan aamuvuoro Rauman ja Kokemäen välillä oli korvattu jo syksystä 1987 asti bussiyhteydellä. Matkustajamäärät olivat pudonneet romahdusmaisesti.
Ratapiha kävi ahtaaksi
Asemapäällikkö Eero-Veli Saine totesi haastattelussa, että on voimavarojen tuhlausta ylläpitää rinnakkaisia joukkoliikennemuotoja. Hän näki henkilöautoliikenteen kasvun yhtenä joukkoliikenteen suurimmista "vastavoimista".
Henkilöjunaliikenteen tulevaisuudesta hänellä oli selkeä näkemys.
– Pidän toiveajatteluna, että täältä joskus aloitettaisiin kiskoilla tapahtuva henkilöliikenne.
Samaisessa toukokuun lopulla julkaistussa Länsi-Suomen jutussa kerrottiin, että henkilöliikenteen poistuminen kasvatti mahdollisuuksia kasvattaa tavaraliikennettä. Rauman osittain heikkokuntoinen rata oli vilkkaasti liikennöity ja ratapihalla oli ajoittain hyvinkin ruuhkaista.
Tällä jutussa viitattiin sataman kokonaisliikenteen huimaan kasvuun. Vuonna 1977 kokonaisliikenne oli 1,6 miljoonaa tonnia, ja vuonna 1985 paukkui jo kolmen miljoonan raja.
Rauman satamasta kerrotaan, että vuonna 2022 raiteilla liikkui sataman vientiä ja tuontia yhteensä 1,4 miljoonaa tonnia.
Omistaja vaihtui 50-luvulla
Henkilöjunaliikenteen loppuminen oli syystäkin harras hetki, sillä Rauman rautatiellä oli jo tuolloin takanaan pitkä historia. Junalla oli päässyt kulkemaan Kokemäen Peipohjaan rautatien vuonna 1897 vietetyistä vihkiäisistä lähtien, eli yli 90 vuoden ajan.
Suomen Rautatiehistoriallisen seuran ylläpitämän vaunut.org-sivustolla julkaistun vuoden 1956 juna-aikataulun mukaan juna puksutti Rauman ja Peipohjan väliä myös kohtuullisen säännöllisesti. Vuoroja kulki molempiin suuntiin kuusi kertaa päivässä.
Merkittävää oli myös se, että aina vuoteen 1950 asti rautatie oli ollut kaupungin omistuksessa. Valtiolle se siirtyi 1. heinäkuuta 1950.
Länsi-Suomen uutisen perusteella siirto on ollut kaupunkilaisille raskas paikka (1.7.1950).
– Raumalaiset ovat aina sitkeästi pitäneet kiinni omasta rautatiestään. Kun tämä maamme suurin rautatie tänään lähtee kohti uusia kohtaloita, varmasti kaikki raumalaiset haluavat kiittää "lempilastaan", jolle kaikessa rakkaudessa on niin monta karvasta sanaakin lausuttu sekä toivovat, että siitä uuden isännän hallinnassa tulee entistä ehompi.
Henkilöjunaliikenne Raumalla
Rauman rautatien vihkiäisiä vietettiin vuonna 1897.
Rautatie oli kaupungin omistuksessa vuoteen 1950. Sen jälkeen se siirtyi valtiolle.
Henkilöjunaliikenne Raumalla loppui toukokuussa 1988.
Henkilöjunaliikenteen käynnistämistä on viritelty lukuisia kertoja. Marraskuun lopulla Suomen Lähijunat Oy kertoi hankkineensa ykstoista VR:n lähijunaa. Yhtiö kertoi suunnittelevansa reittiä myös Raumalle.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.