Hevonkakasta saattaisi olla vaikka mihin – eniten ”maajussin kultaa” hyödynnetään ravinteidensa takia maanparannusaineena

Lähdepellon ratsastuskoulun yrittäjän Eija Sivusalon ja Viherkäine Oy:n toimitusjohtajan Kari Sjöroosin yhteistyöllä ratsastuskoulun 20 hevosen lannat päätyvät Viherkäisen multa-asemalle, jossa lannasta tehdään ravinteikasta kasvualustaa. Kuva: Juha Sinisalo

– Mikä siinä hevosenlannassa on sellaista, ettei sitä voi maahan laittaa? puuskahtaa Ratsastuskeskus Baldurin yrittäjä Piia Pensikkala. Hän ei ymmärrä, miksi hevosenlannan hyötykäytöstä on tehty niin hankalaa. Sen polttamisessa on haasteita, eikä pelloille levittäminenkään ole yksinkertaista, varsinkaan talvella, jolloin peltolannoitus on kokonaan kiellettyä.