Hiiren hidas kuolema on loukuttajan vastuulla - SEY: Asiaan on puututtava

Osa jyrsijäloukuista tuntuu usein epäonnistuvan tehtävässään tappaa eläin heti. Kyseessä on helposti metsästyslain rikkomus. Kaupoissa myytävien loukkujen toimivuutta ei valvota.

Jos hiiri kokee loukussa pitkän ja tuskallisen kuoleman, on vastuu käytännössä loukun asettajalla.

Osa myytävistä loukusista tuntuu toimivan usein huonosti. Jyrsijä voi jäädä pyydykseen esimerkiksi koivestaan, eikä loukun leukojen iskeytyminen päähänkään välttämättä tapa saman tien, kuten olisi tarkoitus.

Hiirenloukun myyjää tai valmistajaa ei kuitenkaan voi käytännössä asettaa tilille eläimen kärsimyksestäKäytännössä loukuttaja syyllistyykin helposti metsästyslain rikkomukseen.

"Tappaa kuristamalla"

Syksyn yöpakkaset ajavat jyrsijöitä sisätiloihin niin kodeissa kuin kesämökeilläkin. Monelle ihmiselle se tarkoittaa loukutuskauden aloittamista ja monelle hiirelle tai myyrälle kitumiskuolemaa.

Kuluttaja on yleensä tottunut siihen, että kaupoissa myytäviä tuotteita valvotaan tarkasti ja että niiden toimivuuteen voi luottaa.Jyrsijäloukkujen kohdalla näin ei käytännössä ole.

– Kaupan hyllyjä täyttävät toinen toistaan surkeammat loukuntekeleet, jotka kuristavat hiiret hiljaa hengiltä, sanoo Länsi

Suomeen yhteyttä ottanut ja asuinpaikkansa vuoksi pitkän loukutuskokemuksen kerryttänyt lukija.bErityisen käärmeissään hän on muovisista, kierrejousella varustetuista loukuista.

– Nämä tappavat metsähiiren kuristamalla 20 minuutissa, jos silloinkaan. Asia surettaa minua vuodesta toiseen aina näin talven alla.

Huonosti toimivat loukut olisi lukijan mielestä saatava pois markkinoilta.

Valvonta ihmislähtöistä

Mekaanisia loukkuja ei kuitenkaan valvota esimerkiksi tuoteturvallisuuden kannalta. Syynä on se, että hiiret eivät ole ihmisiä eivätkä lainsäädännön näkökulmasta kenenkään omaisuutta.

Kuluttajaturvallisuuslain vastaiseksi katsotaan vain tuote, joka voi aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle tai omaisuudelle.

– Jos loukku aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle tai omaisuudelle, kuten lemmikit, voidaan asiaa tarkastella myös kuluttajaturvallisuuslain näkökulmasta, selvittää ylitarkastaja Pipsa Korkolainen Tukesista.

Jyrsijän mahdollisia oikeuksia Tukes ei siis valvo, vaikka kaupassa myyty hiirenloukku ei toimisi väitetyllä tavalla. Eläin ei saa apua myöskään kuluttajansuojalaista tai sitä valvovasta Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Pyyntiraudat keittiössä

Eläinsuojelulain mukaan sellaisen eläimen lopettamiseen tarkoitetun välineen valmistus, myynti ja käyttö on kielletty, joka ilmeisesti aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kipua tai tuskaa.

Saman lain mukaan maa- ja metsätalousministeriö määrää, millaisia välineitä tai laitteita on pidettävä edellä mainitut kriteerit täyttävinä.

Edellinen ei kuitenkaan suoraan koske metsä- ja kotihiirtä tai esimerkiksi metsämyyrää.

– Rauhoittamattomien eläinten pyydystämisestä ja tappamisesta säädetään metsästyslaissa, huomauttaa erityisasiantuntija Tiina Pullola maa- ja metsätalousministeriöstä.

Esimerkiksi keittiön kaappiin viritetty hiirenloukku on siis lainsäädännöllisesti lähinnä rinnastettavissa viime aikoina paljon julkista keskustelua herättäneisiin pyyntirautoihin.

Elokuussa Itä-Suomessa havaittiin kolme karhua, joilla oli käpälässään pienpetojen pyyntirauta. Poliisi määräsi kaikki karhut lopetettaviksi niille aiheutuvan kivun ja kärsimyksen vuoksi.

Pyyntirautojen on tapettava "heti"

Rauhoittamattomia eläimiä saa pyytää pyyntiraudoilla ilman metsästyskorttia.

Metsästyslain 33. pykälä säätelee yleisesti kiellettyjä pyyntivälineitä ja 49. pykälä sitä, mitkä näistä ovat kiellettyjä rauhoittamattomien eläinten pyynnissä.

Kiellettyjä ovat muun muassa raudat, jotka eivät tapa heti.

Käytännössä kuka tahansa kotona jyrsijöitä loukuttava voi siis varsin helposti syyllistyä metsästyslain rikkomukseen.

Jos hiiri kärsii pitkään, ei tässä kohtaa voi vedota esimerkiksi kaupan myymään huonoon tuotteeseen. Iso osa vastuusta on loukun asettajalla.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

SEY: Asiaan on puututtava – suositus sähkölle

Eläinsuojelujärjestön mielestä on kestämätön tilanne, että kaupoissa myydään vaihtelevasti toimivia loukkuja.

– Monet vallitsevat käytännöt tappaa tuhoeläiminä pidettyjä jyrsijöitä ovat näkemyksemme mukaan vähintäänkin eläinsuojelulain hengen vastaisia, sanoo SEY Suomen eläinsuojelun vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Hän katsoo, ettei mekaanisten loukkujen kohdalla voida varmistua siitä, että eläin kuolee mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti.

– Lisäksi loukut ovat toisinaan niin kevyitä, että hiiret voivat tempaista ne mukaansa, jolloin niiden kärsimys pitkittyy.  

SEY:n mielestä asiaan on puututava.

– Esimerkiksi Ruokaviraston tai Tukesin ohjeistus siitä, millaiset loukut ovat hyväksyttäviä, olisi toimiva ratkaisu.

Yhä myös kuluttajilta sallittu hiirien myrkyttäminenkään ei saa vihreää valoa, sillä myrkyt aiheuttavat järjestön mukaan eläimille pitkittynyttä ja turhaa kärsimystä.

Suositus sähkölle

Järjestö korostaa, että ennen loukutusta tulisi tukkia jyrsijöiden reitit rakennuksiin sekä varmistaa, etteivät jätehuollon puutteet houkuttele eläimiä asuintiloihin.

– Mikäli nämä keinot eivät toimi, jää keinoksi loukutus, Lindqvist sanoo.

SEY suosittelee kuluttajia kääntymään jyrsijätorjunnassa ensisijaisesti ammattilaisten puoleen.

– He osaavat yleensä asiansa ja käyttävät tehokkaita välineitä, jolloin vältytään tuottamasta turhaa kärsimystä eläimille.

Jos kuitenkin päätyy loukuttamaan itse, kannattaa jouseen perustuvat, iskevät loukut jättää järjestön mielestä ostamatta.

Suositus sähkölle

Parempana vaihtoehtona järjestö pitää paineilmalla toimivia loukkuja. Niidenkin edelle menee sähkö.

Sähkövirralla tappava hiirenloukku on Lindqvistin mukaan tällä hetkellä suositelluin tappava loukkutyyppi jyrsijöiden pyyntiin.Sen sijaan hiilidioksidi ei saa järjestön hyväksyntää.

– Hiilidioksidia ei pidetä eläinten kannalta eettisenä lopetusmenetelmänä.

Kaupoista saa myös jyrsivät elävänä pyytäviä loukkuja. Niihin jäänyt hiiri tai myyrä voidaan kuljettaa kauas asuinrakennuksesta, eikä tappaminen ole tarpeen.

Oleellista on tarkistaa elävänä pyytävä loukku usein, ettei jyrsijä kuole esimerkiksi janoon.

Kuluttajansuoja pätee myös hiirenloukkuun, mutta hiirellä suojaa ei ole

Kaupasta ostetun hiirenloukun tulee toimia siinä tarkoituksessa, mihin se on myyty. Tämä koskee myös loukun väitettyä tehoa nopeana tappajana.

– Sinällään loukku on kulutushyödyke, johon sovelletaan kuluttajalakia, sanoo johtava asiantuntija Raija Marttala Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonnasta.

Loukkua koskevat toisin sanoen esimerkiksi lain virhesäännökset. Jos loukun luvataan tappavan hiiret kivuttomasti ja nopeasti, mutta se ei tee niin, voi kyseessä olla tuotteen virhe.

Marttala korostaa, että käyttäjän on kuitenkin noudatettava käyttöohjeita. Toisaalta niiden on oltava riittävän hyvät.

Kuluttajavirastoon on tullut viime vuosina joitakin yhteydenottoja hiirenloukuista. Syynä on ollut nimenomaan niiden aiheuttama kärsimys eläimille. Marttala neuvoo kuitenkin tuotevirhettä epäilevää kuluttajaa kääntymään ensimmäiseksi loukun myyjään ja tekemään asiasta reklamaation.

– Jos loukussa on virhe, myyjä voi vaihtaa loukun vastaavaan virheettömään tuotteeseen tai purkaa kaupan, hän sanoo.

Vaikka kuluttaja saisi rahansa takaisin, se ei varsinaisesti säästä eläimiä surkean loukun aiheuttamalta kärsimykseltä.

Mikäli jokin yritys markkinoisi hiirenloukkua esimerkiksi varmana ja nopeana hiirien tappajana, mutta todellisuudessa loukut esimerkiksi tukehduttaisivat eläimet järjestelmällisesti, ei enää olisi kyse yksittäistapauksesta.

Tässä tapauksessa asiaan voisi puuttua kuluttaja-asiamies virheellisen markkinoinnin perusteella.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut