Hokkaido, Japani, muutama vuosi sitten. On keskikesä ja kuumaa, lämpömittari näyttää 37 astetta. Eija Koski tuntee olevansa siellä, missä pitääkin, ympärillä iso ryhmä himmelistä kiinnostuneita Suomen ystäviä tai muuten vain himmeleistä pitäviä.
– Siellä pääsen kertomaan siitä, mikä minulle on totta, sen, että himmeli on jotain pyhää ja suurempaa. Siinä on syvälle ulottuvaa harmoniaa.
Suomessa himmelin arvostus on hänen mielestään alakantissa, mutta maailmalla sen henkinen merkitys ymmärretään.
– Suomessa himmeli liittyy jouluun, ulkomailla ei tällaista kytkentää ole. Haluankin vapauttaa himmelin pelkän joulukoristeen maineesta.
Kipinä syttyi jo lapsuudessa
Klaudia-tätiä on oikeastaan ”syyttäminen” siitä, että Eija Koskesta tuli himmelisti. Koski muistaa tuon hetken lapsuudestaan kuin se olisi tapahtunut eilen.
Siitä on nyt 40 vuotta.
– Lumouduin täysin, kun näin himmelin tätini tuvassa. Muistan jokaisen, joka oli paikan päällä, mutta en kiinnittänyt huomiota siihen, mitä he puhuivat. Näin vain sen himmelin.
Perinteisen suomalaisen jouluhimmelin liikehdintä vangitsi pikkutytön katseen.
Ensivaikutelma on pitänyt kaikki nämä vuosikymmenet. Himmelin liike kiehtoo yhä.
– Himmelin hiljainen liikehdintä puhuu matemaattisen kauneuden kieltä.
Neljäs kirja työn alla
Siitä on nyt kolme vuosikymmentä, kun himmelistä alkoi tulla Eija Koskelle ammatti. Hän osallistui ensimmäiselle himmelikurssille ja sai opettajaksi Suomen ainoan himmelikirjan tehneen taitajan.
Sittemmin Koski on itse tehnyt kolme himmelikirjaa ja neljäs on valmistumassa. Sen hän tekee suoraan saksan kielellä.
Japanin lisäksi Keski-Euroopassa ja etenkin Sveitsissä on himmeli-innostusta. Koski on nuorempana asunut Sveitsissä, hän tuntee maan ja hallitsee siksi saksan kielen.
Himmeliuran alkuun vaikutti osaltaan sekin, että Koski avioitui maanviljelijän kanssa. Himmelien olki kasvaa omassa pellossa, ja ulkomaanmatkoilla aviomies on mukana kertomassa olkien tarinaa.
– Mieheni onkin minun kiertuemanagerini, materiaalivastaavani, PR-henkilöni ja korjausspesialistini, Eija Koski hymyilee.
Himmeli joka huoneessa
Viimeiset kymmenen vuotta Eija Koski on tehnyt himmeleitä joka päivä. Kun hän ryhtyy työhön, hän ei kuuntele musiikkia eikä radiota.
Hän rakentaa himmeleitä hiljaisuudessa myös öisin eivätkä juhlapyhätkään häntä pysäytä. Himmeli on työn alla vaikka jouluaattona.
Omassa kodissa on himmeli joka huoneessa.
Materiaalit ovat luomua omasta pellosta. Nykyään himmeleissä voi olla myös väriä. Värioljet hän hankkii Ranskasta.
– Olen niin innoissani väreistä! Haluan ensimmäiseksi aloittaa vaaleanpunaisesta himmelistä.
Eija Koski käyttää vain luonnonmateriaaleja. Esimerkiksi lasista tehty himmeli on painava eikä sen liikehdintä ole samanlaista kuin oljesta valmistetun.
Kurssi Raumalla
Raumalla himmelistin oppiin pääsee joulukuussa, kun hän vetää kolmen päivän himmelikurssin Rauman kansalaisopistossa.
Kurssilla himmelin rakentaminen lähtee olkien putsaamisesta, lajittelusta ja leikkaamista. Lopputuloksen voi päättää itse, mutta Koskella on mukanaan malli, joka taipuu niin moderniin kuin perinteiseen muotoon.
– Palaan aika ajoin perinteisiin himmeleihin. Tärkeintä on, että himmelissä on oikeat mittasuhteet. Se ei saa olla mikään rysä, josta ei näe läpi.
Eija Kosken Himmeli-kurssi Rauman kansalaisopistossa pe–su 11.–13.12. www.rauma.fi/kansalaisopisto
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.