H&T Vaahtera Oy:n Heimo Vaahtera esittelee kunniapaikalla olevaa hirven lapaluuta. Se on ennätysruhosta, jolla oli painoa lähes 300 kiloa.
H&T Vaahteran tilateurastamon taukohuoneen seinällä on muutaman perinteisen sarvitrofeen lisäksi muutama erilainenkin muisto.
Keskellä seinää kunniapaikalla on lapaluu, johon liitetyssä lapussa lukee 294 kiloa.
Se on suurin hirvi, joka on kulkenut teurastamon läpi ruhosta valmiiksi fileiksi ja rulliksi.
– Se paino on koukussa painavasta ruhosta, joten metsissä kuljeskellessaan se on painanut melkein 500 kilon luokkaa, Heimo Vaahtera arvioi.
– Aika möhkäle tuollainen olisi, jos se tulisi auton konepellille, Tuula Vaahtera lisää.
Seurat hyödynsivät hyvin hirvikiintiönsä
Vaahterat kertovat sesongin kestävän nykyään jopa puoli vuotta. Ensimmäiset kaadot tulevat nosto-oven taakse syyskuun alussa. Helmikuun lopussa metsästäjät ottavat vielä loppukirin.
– Tämä syksyn hirvet alkaa olla aika lailla kaadettu. Nyt on peurojen vuoro.
– Hirviä ilmeisesti oli, sillä seurat kaatoivat niitä todella paljon. Meille tuli useita isoja, yli kahdensadan kilon ruhoja. Leikkaajilla olikin täysi työ niiden kanssa, Tuula Vaahtera kertoo.
Vaahteran pariskunta aloitti teurastamotoiminnan vuonna 1994.
Heillä oli oma sikala, mutta lihan hinnan romahtaminen pakotti keskimään uusia tulovirtoja.
Rauman Murtamossa sijaitsevaa teurastamoa on laajennettu tuon jälkeen kolme kertaa. Sikojen teurastaminen on jäänyt, ja nykyisin tiloihin tulee lähinnä hirven ja peuran ruhoja.
– Vuonna 2009 poikamme osti maatilamme, ja halusimme jättää itsellemme jotain tekemistä eläkepäiviksi. Aika iso työmaa tästä on tullut, emme enää ihan kahdestaan pärjää, Vaahterat naurahtavat.
– Parhaimmillaan meillä on kymmenen ihmistä töissä, he jatkavat.
Lauantait ovat kiireistä aikaa
Teurastamon puolelta kuuluukin puheensorinaa ja koneiden ääntä.
Tilateurastamon työntekijät leikkaavat parhaillaan nyljetyistä ruhoista muun muassa paisteja ja fileitä.
Parhaimmillaan päivän aikana tiloissa käsitellään yli kolmekymmentä lähialueiden metsästysseurojen tekemää kaatoa.
Riista tuodaan teurastamoon seuroilta Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta.
– Yleensä seurueet menevät lauantaiaamusta metsään, saavat kaatoja ja tuovat meille ruhot iltapäivällä. Me sitten nyljemme niitä iltaan saakka.
– Lähiseurat ehtivät tuoda puoliltapäivinkin. Se helpottaa meitä paljon, kun kaikki ei ole täällä yhtä aikaa työn alla, Heimo Vaahtera toteaa.
Lähialueen metsästysseurat ovat erittäin kiitollisia, että alueelta löytyy riistaan erikoistunut teurastamo.
– Ei niitä tekijöitä seuroissa ole paljoa. Nuoret ovat töissä ja kun ikää tulee riittävästi, niin ei se leikkaaminen enää käy niin hyvin, Heimo Vaahtera sanoo.
Hän muistuttaa, että kokeneen leikkaajan käsissä hyvää lihaa ei mene hukkaan.
– Ihmiset ovat nykyään vaativampia. Se on mukavampaa saada jauheliha puolen kilon paketissa kuin se, että liha pitäisi luineen päivineen itse leikata, Tuula Vaahtera lisää.
– Lihojen jakaminen on se kaikkein suurin työmaa. Niin yritetään jakaa, että kaikki lihaa saavat seurassa olisivat tyytyväisiä. Kaikki saavat saman verran, eikä kukaan ole valittanut, hän toteaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.