Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispa, liikenne- ja viestintäministeriön Tero Jokilehto ja Samkin Heikki Koivisto keskustelivat tiistaina huoltovarmuudesta Satakunnan ammattikorkeakoulun järjestämässä Merilogistiikan tutkimusfoorumissa.
Suomi ja suomalaiset ovat venyneet kahden ja puolen vuoden poikkeusaikana äärimmilleen, kun ensin iski korona ja sitten Venäjän hyökkäyssota.
Liikenne- ja viestintäministeriön Tero Jokilehdon mukaan tilanne olisi vielä dramaattisempi, jos poikkeustilanteet olisivat saapuneet päinvastaisessa järjestyksessä.
– Jos hyökkäyssota olisi tullut ennen koronaa, olisi varmaan samat asiat tehty, mutta aikaa olisi ollut vähemmän.
Pandemia-aikaan moni yritys oli tehnyt omia valmiussuunnitelmiaan ja nimennyt keskuudestaan vastaavia henkilöitä hoitamaan varautumisasioita.
– Nyt koronan aikana ehdittiin tutkia ja päivittää montaa asiaa jo valmiiksi, mitä nyt energiakriisin, talousongelmien ja logistiikan kannalta on jouduttu.
Suomessa varautuminen muita selvästi edellä
Liikenne- ja viestintäministeriön valmius- ja varautumisyksikössä työskentelevän Tero Jokilehdon päävastuualueina ovat muun muassa huoltovarmuus ja kuljetusvirrat.
Hän kertoo, että korona-aikana Suomi oli muuhun maailmaan verrattuna poikkeuksellisessa asemassa.
Suomessa huoltovarmuudesta oli tehty jo valmiit suunnitelmat, vastaavalla tasolla ei oltu missään muussa Euroopan maassa.
– Ne asiat olivat olleet paperilla, mutta ne paperit olivat ehkä päässeet vähän pölyttymään. Sitä seurataan nyt tarkkaan, miten täällä tehdään varautumista. Suomessa jokainen ihminen osaa varautua ja tietää jollain tasolla, mitä huoltovarmuus tarkoittaa. Se on aivan huima tilanne, Jokilehto kertoi tiistaina Raumalla Satakunnan ammattikorkeakoulun järjestämässä Merilogistiikan tutkimusfoorumissa.
Foorumin yhtenä panelistina ollut Samkin Heikki Koivisto kertoi aiheeseen konkreettisen esimerkin. Hän kertoi tavanneensa australialaisen merikoulun edustajia RMC:n telakalla, ja keskustelu kääntyi myös huoltovarmuuteen.
– He kertoivat, että heillä on kuusi laivaa Australian lipun alla. Jos jonkin kuljetushäiriö tulee, niin he ovat niiden varassa.
Varautumista mahdollisiin tilanteisiin
Jokilehdon mukaan huoltovarmuutta on ajateltu Suomessa laajemmin kuin monissa muissa maissa. Hän kertoi, että joissain maissa on jopa lailla kielletty, ettei puolustushallinto ja siviilialan yritykset eivät saa tehdä yhteistyötä. Suomessa kaikki ovat osallistuneet huoltovarmuuteen.
– Huoltovarmuudessa meillä on vientituote valtion tasolta, mutta myös oppilaitosten ja tutkimuskeskusten tasolta.
Liikenne- ja viestintäministeriön tuoreimman määritelmän mukaan huoltovarmuus tarkoittaa varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuuden hallintaan, jotta väestön toimeentulon, talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämätön tuontanto, palvelu ja infrastruktuuri voidaan turvata vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.
– Oleellisin asia on, että varaudumme mahdollisiin tilanteisiin. Se ei tarkoita, että ne olisivat välttämättä todennäköisiä tilanteita. Venäjän hyökkäyssota on tuonut listalle uusia mahdollisia varautumiskohteita, vaikka nekään kaikki eivät ole todennäköisiä.
– Kysymys on aina lopulta siitä, miten pärjäämme. Varautuminen on jatkuvuuden hallintaa. Kun mennään henkilökohtaiselle tasolle, niin miten siihen on varauduttu, jos hanasta ei tule vettä, Jokilehto kertoi.
Sähkökatko yrityksille kynnyskysymys
Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispa kertoi, että Lounais-Suomen yrityksille tehdyissä kyselyissä on selviynnyt monia asioita liittyen huoltovarmuuteen.
Esimerkiksi talveksi uhatut sähkökatkot ovat monelle yritykselle kynnyskysymys, sillä 63,3 prosenttia Lounais-Suomen yrityksistä ilmoitti toiminnan pysähtyvän sähkökatkoon.
– Se on aika dramaattinen lukema, mitä jos talvella oikeasti tulee puhuttuja sähkökatkoja? Mitä se tarkoittaa prosessiteollisuuden toimijalle, jos niin käykin yllätyksellisesti, Piispa pohtii.
Polttoainejakelun keskeytyksellä ei ole niin dramaattiset vaikutukset, sillä 38 prosenttia vastaajista arvioi pystyvänsä jatkamaan viikon keskeytyksen jälkeen. Tietoliikenteen katketessa 42 prosenttia vastanneista ilmoitti suoraan, että toiminta keskeytyy.
– Onko yrityksissä kaikki ihan havahtuneet siihen, että varautumiskysymys on tärkeä asia huomioitavaksi? Toivottavasti ollaan entistä paremmin hereillä, Piispa sanoi.
Piispa muistutti, että Satakunnassa on huoltovarmuuden kannalta erinomainen tilanne. Alue on yksi Suomen ruoka-aitoista, Olkiluodon ydinvoimala ja monet muut käynnissä olevat energiahankkeet tuovat myös varmuutta.
Jokilehto oli samaa mieltä, että Satakunnan asema on erittäin tärkeä.
– Jos katsoo pelkästään maantiedettä, niin Satakunnalla on aivan huima merkitys kuljetusten resilienssiin ja koko kokonaisuuteen.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.