Raisiossa aloitettiin huomionauhakokeilu tällä viikolla.
Kaupunkien keinovalikoima valkoposkihanhien ja ihmisten välisessä konfliktissa näyttää kasvavan, mutta pysyvistä tuloksista ei vielä paljoa tiedetä.
Tänä vuonna yleistynyt kokeilu näyttää olevan niin sanotun huomionauhan asentaminen hiekkarannoille lähelle rantaviivaa. Nauhan tarkoitus on estää tai hillitä hanhien rantautumista.
Nauhaa on kokeiltu ainakin Tampereella ja Lappeenrannassa. Viimeksi keinon otti käyttöön Raision kaupunki Hahdenniemen rannallaan, johon nauhat asennettiin tämän viikon tiistaina.
Raumalla uusia kokeiluja on luvassa aikaisintaan ensi vuonna.
"Paikalla on käynyt vain yksi"
Huomionauhojen tehoa on voitu seurata vasta vähän aikaa, mutta ainakin Raisiossa kokemukset ovat hyviä.
– Loistavia, tarkentaa satamavastaava Harri Riitamo.
– Paikalla on käynyt vain yksi hanhi, joka ei osaa lentää. Muuta ryhmää ei ole näkynyt.
Hahdenniemessä nauhoitettuna on noin 80 metriä rantaa. Tuoreella uimapaikalla hanhiongelma ei ole ehtinyt olla kovin massiivinen, mutta nauhakokeilua seurataan mielenkiinnolla muuallakin.
Lappeenrannassa teho hiipui
Esimerkiksi Lappeenrannassa huomionauhat ovat olleet sen sijaan pettymys.
– Alkuun nauhat toimivat hyvin. Eka viikko näytti hyvältä, kertoo liikuntatoimen kunnossapitotyönjohtaja Mika Kivistö.
Ely-keskus edellytti, että nauhoitukseen jätettiin aukko, josta hanhet pääsivät ruokailualueille.
– Nyt hanhet ovat löytäneen tiensä takaisin rannalle ja teho hiipui.
Hanhipartio ja drone
Lahdessa valittiin sen sijaan aktiivisempia ja työllistävämpiä menetelmiä.
Kaupunki ohjaa hanhia pois tietyiltä uimarannoilta ihmis- ja konevoimin. Hommaa hoitaa nuorten toiminnallinen ryhmä Inspis, jonka nuorten muodostamat hanhipartiot kävelevät rannoilla aamuisin ja lennättävät iltapäivisin droneja hanhien lähellä.
Toiminta aloitettiin jo toukokuussa. Mediatietojen perusteella ainakin vielä kesäkuussa näytti siltä, että temppu tepsii.
Tuolloin hanhilla ei kuitenkaan ollut mukana kesän poikasia. Rauhoitussäädökset edellyttävät, ettei hanhien ohjaaminen saa emoja ja poikasia erilleen.
Emme tavoittaneet kokeilusta vastaavia tahoja kertomaan, onko teho pysynyt hyvänä myös poikasaikaan.
Ruokailualueille ei lupia tule
Lahdessa aktiivinen karkotus on mahdollista vain tietyillä rannoilla. Ne ovat alueita, jotka eivät ely-keskuksen lausunnon mukaan ole hanhien elinkierron kannalta tärkeitä alueita.
Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei hiekkarannoilla ole linnuille esimerkiksi ruokailupaikkaa. Toisaalta juuri päinvastaisesta syystä kaupunki ei saanut lupaa hanhien ohjaamiseen pois puistoista.
Puistojen kohdalla linja onkin hyvin tiukka. Tällaista lupaa ely ei ole myöntänyt yhteenkään kaupunkiin.
"Paineita hätyyttelyyn on"
Raumalla ei sen sijaan ole valkoposkihanhia koskevia aikeita tälle kesälle.
Tarkastusmestari Marjo Aikko on kuitenkin kiinnittänyt huomiota eri kaupunkien huomionauhakokeiluihin.
– Olen itsekseni miettinyt, että voisi olla ihan kokeilemisen arvoinen juttu. Paineita lintujen hätyyttelyyn tietyiltä alueilta Raumalla on, ja jos sen pystyisi tekemään näinkin yksinkertaisesti, niin miksei, hän sanoo.
– Kustannus ainakin olisi melkoisen pieni.
Ympäristönsuojelutoimi ei asiasta päätä, vaan se tehtäisiin yhdessä liikunta- ja vihertoimien kanssa.
Otanlahdessa pulmana kapea ranta
Erityisesti Otanlahdessa ja jossain määrin myös Bergströmin lammella pulmaksi saattaa kuitenkin tulla hiekkarannan kapeus. Hanhien ruokailuun käyttämät nurmialueet ovat loppujen lopuksi hyvin lähellä vesirajaa.
Karkotustoimiin nurmella ei todennäköisesti saa elyn lupaa, ja lisäksi hanhille pitäisi jättää mahdollisuus päästä vedestä ruokailualueelle.
– Olisiko lintujen karkottamisesta Otanlahden hiekalta hyötyä, jos ne kuitenkin syövät ja kakkivat heti vieressä nurmella? Aikko kysyy.
Hän epäilee myös, että kapea hiekka-alue saatetaan pienialaisuutensa vuoksi lopulta tulkita hanhien elinkierron kannalta tärkeän alueen osaksi.
– Tämä vaatisi ely-keskuksen arvioinnin, ja sen saaminen täksi vuodeksi tuskin on mahdollista.
Otanlahden urheilualueilla pullonkaulana taas on se, että nurmet ovat hanhien ruokailualueita. Niinpä karkotus- tai ohjailulupaa ei todennäköisesti tulisi.
Keinot puntariin syksyllä
Toimenpiteistä keskusteltaneen eri toimialojen kesken vasta syksyllä.
– Mahdolliset kannanotot elystä tulee hankkia alkuvuonna, jotta ensi kesänä olisi mahdollisuus toimia – mikäli sellaiseen päädytään, Aikko sanoo.
Syksyyn mennessä on saatavissa myös lisää muiden kaupunkien kokemuksia eri keinojen tehokkuudesta ja ongelmista.
Raumalla tulevat todennäköisesti esille huomionauhojen ohella ainakin niin sanotut hanhipellot. Niillä tarkoitetaan kaupunkiloissa viheralueita, joista yritetään tehdä tietynlaisella hoidolla ja hoitamattomuudella hanhille houkuttelevampia kuin rannat ja puistot.
Viheraluepäällikkö Kustaa Elsilä katsoi keväällä, että hanhipellot olisivat kokeilemisen arvioisia (LS 27.5.)
Yhdeksi mahdolliseksi kohteeksi hän mainitsi Suojantien puolella, ennen Anderssonin siltaa sijaitsevan nurmialueen. Sen tekeminen houkuttelevammaksi voisi vähentää hanhien oleilua puistoissa.
Täytetty kettu tepsi Ruotsissa
Selkämeren länsipuolella Gävlessä hanhipulmaan keksittiin käyttää kettua.
Tarkemmin sanoen kyse on täytetystä eläimestä, joka "vartioi" kohdealuetta ja jonka hahmo riittää pitämään hanhet poissa.
Näin näyttää käyneen ainakin Norrsundetin veneseuran kokeilussa. Asiasta kertovat Arbetarbladet ja SVT .
Kohdelajina Gävlessa ovat tosin meri- ja kanadanhanhet eivätkä valkoposkihanhet. Ideakin lainattiin Kanadasta, jossa täytettyjä nisäkäspetoja käytetään karkottamaan hanhia esimerkiksi urheilukentiltä.
– Kettu on ollut hemmetin hyvä, sanoo veneseuraa edustava Stig Edvinsson Arbetarbladetille.
Keinon tehokkuus edellyttää, että kettua siirrellään riittävän usein. Nähtäväksi jää, huomaavatko hanhet siitä huolimatta keinopedon vaarattomaksi.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.