Huostaanotto ei ole maailmanloppu

Lastenkoti Käenpesän tavoitteena on, että lapsi pääsee kuntoutuksen jälkeen palaamaan omaan kotiinsa.

Eurajoen Luvialla sijaitseva yksityinen lastenkoti Käenpesä on erikoistunut psyykkisesti oireilevien ja traumatisoituneiden 8–17-vuotiaiden lasten hoitoon. Ratkaisu- ja voimavarakeskeistä sijaishuoltoa tarjoava yksikkö avasi ovensa syyskuun alussa.

Käenpesässä on yhteensä 14 paikkaa, joista puolet on varattu kiireellisille sijoituksille.

– Meillä lähtökohtana on jokaisen lapsen yksilöllisten tarpeiden turvaaminen. Halumme olla lapselle aidosti koti ja yksi turvallinen aikuinen, selvittää toiminnanjohtaja Jaana Lauren.

Käenpesässä myös lasten vanhemmat halutaan ottaa tiiviisti mukaan. Lasta ei ole tarkoitus erottaa vanhemmistaan, sisaruksistaan tai muusta suvusta. Huostaanotto ei ole maailmanloppu.

– Lapsen etu saavutetaan parhaiten, kun yhteistyö vanhempien kanssa on hyvää ja tiivistä. Pelkästään se, että lapsi muuttuu, ei riitä. Myös koko perheen pitää muuttua tai ainakin muuttaa vanhoja toimintatapojaan.

Vanhemmat ja sukulaiset saavat vierailla Käenpesässä niin usein kuin haluavat.Vierailut ovat jopa erittäin toivottuja.

– Lapset käyvät myös säännöllisesti omassa kodissaan ns. kotiharjoittelussa. Kotiin ei ole kuitenkaan pakko mennä, jos lapsi ei sitä halua.

Ongelmat kasaantuvat

Laurenin mukaan suomalaiset lapset voivat pääosin hyvin. Joukkoon mahtuu kuitenkin lapsia, jotka voivat todella huonosti. Taustalla on usein vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmat mutta myös yleistä turvattomuutta.

Suorituskeskeinen yhteiskunta ajaa siihen, että ihmiset ja perheet väsyvät.

– Vanhemmilla on niin kiire, etteivät he ehdi viettää aikaa lastensa kanssa. Ajan sijaan annetaan usein esimerkiksi rahaa. Lisäksi nykypäivän uusperheet voivat riitaisissa tapauksissa ajaa lapsen tilanteeseen, jossa hän ei tiedä, minne kuuluu.

Lastensuojelun asiakkaaksi ajautuneella lapselle on usein monia eri ongelmia, jotka näkyvät niin kotona, koulussa kuin muussakin olemisessa.

Käenpesässä tavoitteena on aina se, että lapsi pääsee palaamaan kotiinsa, ja huostaanottopäätös voidaan purkaa.

– Joskus asiat loksahtelevat paikoilleen nopeastikin, joskus siihen tarvitaan vuosia. Jokainen lapsi ja jokainen tapaus on omanlaisensa. Valmista kaavaa meillä ei kuntoutukseen ole, vastaava ohjaaja Jerita Ruusunen pohtii.

Lapset ja nuoret käyvät normaalisti koulua. Tulevaisuudessa siintää toive siitä, että yksikön yhteyteen olisi mahdollista perustaa oma koulu.

– Siitä olemme vasta neuvottelemassa Eurajoen kunnan kanssa.

Toiminnallisuus on tärkeää

Käenpesä sijaitsee Luvian vanhan kunnalliskodin tiloissa. Tilat on remontoitu kodinomaisiksi, ja kaikista ikkunoista avautuu maisema luontoon. Jokaisella lapsella on oma huone, jonka hän saa sisustaa mielensä mukaan. Lapsen tai nuoren ei kuitenkaan toivota jumiutuvan huoneeseensa.

– Toiminnallisuus on tärkeä osa lapsen kuntoutumista. Yhdessä tekemällä lapsi saa kokemuksia ja elämyksiä, joiden avulla hän pystyy kehittämään omia sosiaalisia taitojaan. Pyrimme löytämään lapsille myös harrastuksen.

Kerran viikossa siivotaan yhdessä niin omat huoneet kuin yhteiset tilatkin. Lisäksi lapset opetetaan pesemään pyykkiä ja tekemään muita ikätasoon sopivia kodin askareita.

Kun lapsi on muuttamassa lastenkodista täysi-ikäistyessään omilleen, aloitetaan siihen valmentautuminen jo vuotta aikaisemmin.

– Harjoittelemme yhdessä muun muassa ruuanlaittoa, rahan käyttöön liittyviä asioita ja yleistä elämänhallintaa, Lauren sanoo.

Pysyvä suhde lapseen

Kun lapsen tai nuoren huostaanotto päättyy, ei häntä jätetä yksin. Erilaisten avopalvelujen avulla lastenkodin henkilöstö pystyy olemaan lapsen ja nuoren rinnalla myös uuden elämänvaiheen aikana.

– Jälkihuolto on erittäin tärkeä asia. Joillekin lapsille me saatamme olla ainoa läheinen yhteisö. Kaikki asukkaat ovat aina tervetulleita tänne, vaikka virallinen huostaanotto olisikin jo päättynyt.

Käenpesän moniammatillinen henkilökunta koostuu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista, joilla on kokemusta psyykkisesti oireilevien ja traumatisoituneiden lasten hoidosta ja kasvatuksesta.

– Olemme halunneet satsata moniammatilliseen työryhmään. Meillä on muun muassa neuropsykiatrisia valmentajia, perheterapeutti ja voimaannuttavan valokuvan taitajia, Lauren luettelee.

Suuri osa henkilökunnasta on työskennellyt lastensuojelussa jo pitkään. Henkilökuntaa lastenkodissa tulee olemaan noin 20.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut