Liikenneturva esittää mallia, joka koventaisi huumekuskien saamia seuraamuksia. Vastaavaa mallia on käytössä muualla Pohjoismaissa.
Tällä hetkellä merkittävä osa huumeita käyttäneistä kuljettajista saa rangaistuksen perusmuotoisesta rattijuopumuksesta.
Liikenneturva aikoo ottaa vahvasti kantaa rattijuopumuslainsäädännön kehittämiseen valmisteilla olevassa valtioneuvoston liikenneturvallisuusstrategiassa.
– Alkoholin osalta Suomessa on selkeä kaksijakoinen porrastus, mutta lainsäädäntö ei toimi huumeiden osalta, sanoo strategialuonnoksen valmisteluun osallistunut Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.Tanskassa huumeiden vaikutuksen alaisena ajaminen katsotaan aina törkeäksi rattijuopumukseksi kannabista lukuun ottamatta.
Poikkeus johtuu siitä, että kannabiksen aineenvaihduntatuote voi näkyä verikokeessa vielä hyvin pitkään päihteen vaikutuksen lakattua. Myös Suomessa kannabiksen aineenvaihduntatuote ei riitä rattijuopumustuomioon.
Norjassa on määritelty lukuisille huumausaineille pitoisuusrajat, joiden ylittyessä aineen vaikutuksen alaisena ajaminen katsotaan törkeäksi rikokseksi.
Ajokieltojen pituudet ovat Tanskassa ja Norjassa merkittävästi Suomea pidempiä, jopa kolme vuotta.
Juha Valtonen painottaa, että rangaistus ei ole itseisarvo, vaan tavoitteena on seuraamuksen vaikuttavuus.
– Muut Pohjoismaat ovat menneet meistä ohitse liikenneturvallisuudessa, joten niiden lainsäädännön edut ja haitat on syytä selvittää. On tuettava myös päihderiippuvaisen hoitoonohjausta.Poliisi on vaatinut kovempia rangaistuksia huumekuskeille. Huumeita käyttäneiden ja sekakäyttäjien osuus kaikista rattijuopoista on jo ohittamassa pelkästään alkoholia käyttäneet rattijuopot.
Poliisin liikenneturvallisuustyöstä vastaava poliisitarkastaja Hannu Kautto toteaa, että poliisin ja myös kansalaisten näkökulmasta nykyistä selkeämpi rattijuopumuslainsäädäntö huumausaineiden osalta voisi olla tarpeen.
– Raja-arvot olisi selkeä ratkaisu. Jos pitoisuusarvojen määrittely on ollut mahdollista muualla, se voisi onnistua myös Suomen lainsäädännössä.Lainsäädäntö mahdollistaa tuomion törkeästä rattijuopumuksesta, jos kuljettajan ajokyky on tuntuvasti huonontunut tai hän aiheuttaa merkittävää vaaraa.
Kautto huomauttaa, että käytännössä poliisi ei voi kerätä näyttöä esimerkiksi ajoneuvoa seuraamalla ja poliisin ajoneuvokameroilla kuvaamalla.
– Poliisin tärkein tehtävä on ihmisten hengen ja terveyden turvaaminen, joten sekavan kuljettajan pysäytys on tehtävä viipymättä. Olisi eettisesti kestämätöntä, että poliisi antaisi mahdollisesti muille vaaraa aiheuttavan henkilön jatkaa ajamista.Kauton mukaan nykyisen rattijuopumuslainsäädännön pelotevaikutus on huumausaineiden käyttäjille todella vähäinen.
Kautto ei silti ennakoi, tuleeko poliisi esittämään liikenneturvallisuusstrategiaan jonkinlaista huumausaineiden uusien raja-arvojen määrittelemistä.
– Ilman tarkempia selvityksiä on vaikea lausua, miten törkeän rattijuopumuksen raja olisi huumausaineiden pitoisuuksien osalta aukottomasti arvioitavissa.Liikenneturvallisuusstrategia lähtee lausuntokierrokselle kesällä.
LVM:n vastuuvalmistelijana toimiva erityisasiantuntija Maija Rekola kertoo, että asiasta on käyty laajaa keskustelua valmistelun tieliikennetyöryhmässä.
– Eri tahot tiedostavat, että huumerattijuopumusten osuus on huolestuttavasti kasvanut. Voi olla hyvinkin tarpeellista selvittää muiden maiden malleja.
Oikeusministeriöstä ei haluttu toistaiseksi kommentoida asiaa.
Hämeen Sanomien tavoittama kriminaalipolitiikan asiantuntija toteaa, että huumausaineiden porrastettujen raja-arvojen määrittely on huomattavasti alkoholia hankalampaa. Eri huumausaineiden pitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti jo eräkohtaisesti, minkä lisäksi jatkuvasti kehittyvät synteettiset huumeet tuovat oman muuttuvan haasteensa.
Juho Peltoniemi
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.