Raija Marjomäki on tänä vuonna koonnut yli 30 kierrätysäitiyspakkausta. Sisältö kootaan ajatuksella, hän sanoo. Työlle on varattu oman kodin yläkerta.
Raija Marjomäen kodin yläkerta tursuaa vauvanvaatteita, niitä on sängyn päällä, pinoissa hyllyillä, kasseissa lattialla ja laatikoissa: potkupukuja, nuttuja, myssyjä, sukkia.
Tästä paikasta lähtee vastaanottokeskuksiin kierrätysäitiyspakkauksia.
– Jos en esimerkiksi saa yöllä unta, tulen tänne ylös selvittelemään näitä, Marjomäki sanoo.
Sängyllä on valmiina jo seuraava setti, joka on lähdössä Poriin.
– Tästä puuttuu vielä pussilakana. Muuten pakkaus on valmis, Marjomäki touhuaa.
Hän on juuri postittanut kaksi lähetystä Seinäjoelle. Tavallisimmat suunnat ovat Pansion ja Porin vastaanottokeskukset. Kuljetus hoituu usein tuttujen kuriirien kautta.
– Tämä on ihan mun juttu, joka toimitetaan perille ovelta ovelle, ilman välikäsiä.
Marjomäen käsien kautta on tänä vuonna lähtenyt eteenpäin liki 30 kassia.
Ajatuksella räätälöity
Kierrätystavara päätyy Marjomäelle eri reittejä, osa tuodaan kotiin, osan hän hakee ja etsii itse aktiivisesti. Hän kokoaa vauvakassit ajatuksella, ja kertoo, että räätälöi sisällön tarpeen mukaan. Kasseja on erikseen pojille ja tytöille sekä neutraaleja, kysynnän mukaan.
Kasseihin kelpaa vain hyvä tavara, joskus Marjomäki hinkkaa vaatteista tahroja sappisaippualla.
– Näen vaivaa tarkistamalla, pesemällä ja kokoamalla mahdollisimman laadukkaan pakkauksen.
– Käyn paljon kirpputoreilla. Jos lahjoitustavarassa ei esimerkiksi ole 74 senttistä vaatetta, lähden metsästämään. Käytän toisinaan omaakin rahaa.
Marjomäellä on myös muutaman "kutojamummon" rinki, jonka käsissä syntyy vauvoille myssyjä ja tumppuja.
– Kun luotettava taho löytyy, mietitään keräyssisältö yhdessä.
Vauvaperheen starttipaketti
Kierrätysäitiyspakkauksen saavat ne äidit, jotka eivät ole oikeutettuja Kelan äitiyspakkaukseen. Vokkeihin niitä on toimitettu vuodesta 2015.
Sisältö on suurin piirtein sama kuin Kelan äitiyspakkauksessa. Se on starttipaketti odottaville äidille ja sisältää erikokoisia vauvanvaatteita, makuupussin, haalarin ja erinäisiä vauvanhoidossa tarvittavia asioita.
Mukana kassissa lähtee tervehdys muutamalla kielellä.
– Pakkauksista on saatu paljon hyvää palautetta. Parasta on se, kun niitä pyydetään lisää, Marjomäki sanoo.
Toimintaa koordinoi valtakunnallinen vauvakassiyhdistys Vaaka, jonka hallituksessa Marjomäki istuu. Yhdistyksen toiminta sai alkunsa kolmesta helsinkiläisnaisesta, jotka ryhtyivät keräämään vauvanvaatteita Viroon 2000-luvun alussa.
Yhdistys vei myös kahdenkymmenen vuoden ajan vauvanvaatteita perheille Sortavalaan Venäjälle. Toiminta loppui Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Tänä vuonna kierrätysäitiyspakkauksia on koottu liki 120. Yhteen kierrätysäitiyspakkaukseen se käyttää noin kymmenen euroa.
Halu auttaa motivoi
Marjomäelle äitiyspakkauksen kokoaminen on harrastus. Hän on hyväntekeväisyysaktiivi, joka on mukana monenlaisessa muussakin toiminnasta.
– Keräyksissä voi toteuttaa kekseliäisyyttä, käyttää kädentaitoja ja innostaa muita.
Keväällä hän oli varustamassa Raumalle saapuneiden sambialaisten hoitajien asuntoja. Hän on ollut myös mukana kokoamassa Ukrainaan 50 äitiyspakkausta.
– Kaikki mitä teen, lähtee halusta auttaa. Haluan auttaa varsinkin silloin, kun apu kohdistuu naisiin, lapsiin ja nuoriin, muualla ja koti-Suomessa, Marjomäki sanoo.
Palkaksi riittää kiitos
Marjomäki on joskus miettinyt, onko hän yliempaattinen. Hän kysyikin sitä kerran aivotutkija Katri Saarikiveltä.
– Yliempaattinen ei kuulemma voi olla. Ehkä asetun vastaanottokeskuksessa asuvan äidin asemaan. Mietin, että jos minulla olisi vieraassa maassa vastaava tilanne, mikä olisi asia, josta ilahtuisin?
Työstä tekeekin vaivan arvoista Marjomäen mukaan se, kun kiitos ja arvostus tulevat saajilta.
– Se tekee onnelliseksi ja merkitykselliseksi.
Marjomäki sanoo, että kaikkia vapaaehtoistyössä olevia ihmisiä yhdistävät samat elämänarvot, halu tehdä ja osallistua.
– Monesta on upeaa, että tarpeeton tavara löytää uuden kodin.
"Tällä pääsee alkuun"
Viime viikolla Marjomäen mukana lähti SPR:n Porin vastaanottokeskukseen kolme kassia. Niillä ei vielä ole saajia, mutta koordinoivan terveydenhoitajan Rosa Niinikankaan mukaan tarvetta Satakunnassakin on noin kymmenelle vuodessa.
Kierrätysäitiyspakkaus on hyvän mielen lahja, jolla on poikkeuksetta kiitolliset vastaanottajat.
– Pakkaukset ovat olleet todella pidettyjä ja kiiteltyjä. Se tulee myös tarpeeseen, sillä sen avulla perhe pääsee alkuun, hän sanoo.
Hyvää elämää Suomessa
Ukrainalaiset Tetiana Kolesnikova ja Oleksandr Bolotin ovat yksi kierrätysäitiyspakkauksen tänä vuonna saaneista perheistä. Pariskunnan ensimmäinen yhteinen lapsi syntyi lokakuussa, ja viime viikolla Angelina täytti kaksi kuukautta. Oman vauvakassinsa he saivat jo aiemmin syksyllä.
Raija Marjomäki tuo Angelinalle Porin vastaanottokeskukseen vielä ylimääräisenä lahjana pienen takin. Hän on ilahtunut siitä, että saa ensimmäisen kerran tilaisuuden tavata kierrätysäitiyspakkauksen saajia.
– Tämä vain vahvistaa sitä ajatusta, että on tarpeen auttaa perheitä, hän sanoo.
Haastattelupäivänä Tetiana-äidin sylissä tuhisevalla Angelinalla on yllään ystävän Ukrainasta lähettämä punainen puku.
Myös Kolesnikova lukeutuu kiitollisiin kassin vastaanottajiin.
– Pakkaus oli hyvä ja siinä oli paljon tavaraa. Isoimmat vaatteet taitavat mahtua vielä kolmevuotiaalle.
Vauva-arki on sujunut vastaanottokeskuksessa rauhallisesti, vaikka Kolesnikova myöntää, että se on ollut raskaampaa kuin nyt jo 10-vuotiaan esikoisen kanssa.
– Huomaa, että ikää on tullut lisää, hän toteaa.
Synnytys Porissa on jäänyt mieleen epätavallisena tilanteena.
– Meillä ei kätilön kanssa ollut yhteistä kieltä, mutta elekielellä kaikki sujui hyvin, Kolesnikova hymyilee.
Toistaiseksi vielä vokin tiloissa asuvan perheen tarkoitus on jäädä Poriin.
– Täällä voimme elää hyvää elämää ilman sotaa ja lapset saavat hyvän koulutuksen.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.