Idea: Raumanjoen taimenille reitti raakavesikanavaan – "Tilanne on suojelun kannalta yhä kestämätön"

Vaelluskalayhdistys haluaa avata keskustelua taimenien elinalueen laajentamisesta. Kalatie avaisi vaeltajille mahdollisuuden nousta jopa Lapinjokeen saakka.

Rauman raakavesikanava virtaa Lapinjoesta muun muassa golfkentän läpi Äyhönjärvelle ja sen sivuitse kohti metsäteollisuusaluetta. Uoma voisi vaelluskalayhdistyksen mukaan sopia taimenille.

Raumanjoki on niin pieni purovesistö, ettei se yksinään riitä takaamaan paikallisen taimenkannan säilymistä. Näin katsoo vaelluskalakantojen elvyttämiseen keskittyvä Vaelluskala ry.

Puroa on kunnostettu sitkeästi, mutta kutupesien ja poikasten elinympäristöjen kohdalla alkaa tulla raja vastaan. Se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että tila alkaa loppua.

Nykyisin purossa on pari-kolmekymmentä taimenen kutupesää.

– Se on noin kolmasosa siitä, mitä varovaisenkin arvion mukaan tarvittaisiin varmistamaan kannan säilyminen lyhyellä tähtäimellä, sanoo vaelluskalayhdistyksen Henrik Kettunen.

Herkkä häiriöille

Toinen riskitekijä on se, että muutaman sadan metrin matkalle rajoittuva taimenpopulaatio on erittäin herkkä yksittäiselle häiriölle. Esimerkiksi puroon päässyt poikkeuksellinen päästö tai muu vakava ympäristöön vaikuttava tekijä saattaisi tehdä pahaa tuhoa koko taimenalueelle.

Eläinkannan kyky kestää poikkeustilanteita ja muutoksia on yleensä sitä parempi, mitä suurempi populaatio on ja mitä laajemmalla alueella se elää.

– Raumanjoella tilanne on taimenen suojelun kannalta yhä kestämätön, Kettunen sanoo.

Vaelluskalayhdistys heittääkin ilmoille idean siitä, voisiko taimenille avata väylän pidemmälle yläjuoksun suuntaan.

Patojärjestely esteenä

Raumanjoki saa vetensä Äyhönjärven valuma-alueelta, josta vesi virtaa järven pengerryksen ulkopuolelta Raumanjokeen.

Reitti alittaa Lapinjoesta tulevan raakavesikanavan Äyhönjärven koilliskulmassa, jossa on myös vesiä ohjaava patojärjestely. Osa raakavesikanavan vedestä ohjataan järveen, kun suurin osa jatkaa matkaansa metsäteollisuusalueelle.

Teoriassa Raumanjoen taimenille olisi siis löydettävissä mahdollisuus nousta raakavesikanavaan, jos padoille rakennettaisiin esimerkiksi kalatie. Tämä tosin tarkoittaisi, että nykyisestä poiketen jokeen virtaisi myös raakavesikanavan vettä.

Reitti pitkälle

Ajatus taimenista raakavesikanavassa voi tuntua vieraalta. Kettunen kuitenkin huomauttaa, että uoman nimitys ei tee siitä elotonta.

– Siellä on virtavesihabitaattia hyönteisineen ja kaloineen, hän sanoo.

Jos taimenet pääsisivät kanavaan, se osoittautuisi sopivaksi elinympäristöksi ja kanta kasvaisi, kaloilla olisi mahdollisuus nousta mahdollisilla lisäjärjestelyillä jopa Lapinjokeen saakka.

Katse kahteen suuntaan

Vaelluskalayhdistys tarjoaa asiantuntija- ja talkooapua vaelluskalakantojen elvyttämiseen, eikä sillä ole resursseja toteuttaa suuria kunnostushankkeita yksin.

Lisäksi Kettunen painottaa, että yhdistys ei halua aiheuttaa vastakkainasettelua. Niinpä kysymys uudesta reitistä on keskustelunavaus.

– Toteutusmahdollisuudet voisi selvittää, jos siihen olisi haluja.

Tässä katse kääntyy erityisesti Rauman kaupungin ja raakavesikanavaan hallinnoivan UPM:n suuntaan.

Toinen kohde sulkeutuu

Raumanjoki ei ole ainoa kaupunkialueen puro, jossa elää taimenia.

Laji on lisääntynyt myös raakavesikanavan "jatkona" olevassa Pitkäjärvenojassa. Kalat ovat ainakin joinakin vuosina myös lisääntyneet, vaikka määrä onkin arvioitu pieneksi.

Vaelluskalayhdistys oli toivonut, että ojaan olisi harkittu kunnostustoimia. Nyt suunta on kokonaan toinen.

Polarin alueen tulvasuojelun vuoksi kaupunki on hakenut lupaa padon ja pumppaamon rakentamiseksi Hankkarintien länsipuolelle. Toteutuessaan se estää kokonaan taimenien ja siikojen nousun Pitkäjärvenojaan (LS 30.4.).

Kettusen mielestä tämä lisää Raumanjoen taimenien elinympäristön laajentamiseen liittyvän keskustelun painoarvoa.

Poikaslaskennat viikonloppuna

Vaelluskalayhdistys tarkkailee Raumanjoen taimentilannetta tulevana viikonloppuna.

Tarkoituksena on muun muassa arvioida viime vuonna tehtyjen kunnostusten vaikutuksia sekä syksyisen kudun onnistumista.

Niin sanotut pienpoikaslaskennat tehdään puron keskeisissä osissa perjantaina ja lauantaina. Henrik Kettusen mukaan ajankohta saattaa tosin kylmän kevään vuoksi olla turhan aikainen, mutta asia selviää vasta paikan päällä.

Yleisö on tervetullut mukaan katsomaan ja kyselemään taimenasioista. Varmimmin laskijat löytyvät Raumanjoen keskiosista lauantaina kello 15-18.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut