Ikäihmisten rakkausdraamalle löytyi koti Irlannista – ohjaaja Klaus Härön kahdeksas pitkä elokuva sijoittuu Achillin jylhiin maisemiin

Elokuvia tehdään Härön mukaan paljon ääriaineksista, kuten rikoksista ja huumeidenkäytöstä. Hän haluaa tehdä elokuvia, joilla on samaistumispintaa tavallisille ihmisille.

Ohjaaja Klaus Härö on elokuvissaan usein käsitellyt perhesuhteita, viimeisimmissä, kuten Suomen ensi-iltansa perjantaina saavassa Rakkaani merikapteenissa nimenomaan aikuisten lasten ja heidän iäkkäiden vanhempiensa välisiä suhteita.

Rakkaani merikapteeni on elokuva, joka ohjaaja Klaus Härön mukaan vaati miljöökseen karun merenrannan. Sellainen löytyi Euroopan läntisimmästä kolkasta irlantilaiselta Achillin saarelta, jossa elokuvaa kuvattiin viime vuoden syksyllä.

Irlanti vahvistui tarinan tapahtumapaikaksi melko nopeasti jo käsikirjoitusvaiheessa. Rakkaani merikapteenin tarinan idea on Härön, mutta käsikirjoituksen tekijät ovat hänen Äideistä parhain -elokuvan käsikirjoittajat Kirsi Vikman ja Jimmy Karlsson.

– Tarina vaati paikan, jossa meri on läsnä ja joka on meren ympäröimä. Irlanti on myös maa, josta on aina lähdetty. Se on hyvin leimallista Irlannille ja näkyy tietynlaisena haikeutena ja hiljaisena suruna. Kaikissa suvuissa on joku, joka on lähtenyt muualle, Härö kertoo.

Lähtemisen ja paluun teema on ohjaajan mukaan vahvasti läsnä elokuvassakin.

Karua mutta kaunista

Sopivaa kuvauspaikkaa etsittiin ohjaajan mukaan aluksi mantereelta, mutta kuvausryhmä ei viehättynyt rannikon postikorttimaisemista.

Vasta Achillin saaren koruton kauneus pysäytti.

– Siellä tuli tunne siitä, että ollaan tien päässä.

Mielikuva sopi Härön mukaan elokuvan tarinaan. Oman tiensä päässä on elokuvan keskushenkilö, ikääntynyt merikapteeni Howard (James Cosmo), joka asuu erakoituneena talossaan meren rannalla.

Matkalla on myös vanhuksen tytär Grace, jota elokuvassa esittää Catherine Walker.

– Tytär tekee matkaa isän luokse pääsemättä koskaan perille, ohjaaja kuvailee.

Pieni oli ketterä

Irlanti kiehtoo elokuvatekijöitä eikä Rakkaani merikapteenin kansainvälinen työryhmä ollut viime syksynä saarella yksin. Jylhä miljöö oli houkutellut paikalle samaan aikaan myös amerikkalaisen elokuvaryhmän.

– Kyseessä oli suuri tuotanto, ja jouduimme jopa väistelemään heitä kun he runnoen tulivat paikalle. Me olimme kuitenkin se pieni ja ketterä, joka sai paikallisten ihmisten sydämet puolelleen.

Elokuvan kaikki avustajat ovat saarelaisia.

Ikääntyvien rakkaustarina

Rakkaani merikapteenin tarina sai alkunsa Härön omista pohdinnoista siitä, miten paljon maailmassa on kerrottu tarinoita ensirakkaudesta, mutta miten vähän viimeisestä. Hän kertoo jo pitkään ajatelleensa, että olisi hedelmällistä ohjata elokuva ikääntyvistä ihmisistä ja heidän suhteistaan.

Elokuvassa jäyhän merikapteenin elämä muuttuu, kun hän rakastuu kodinhoitajaansa Annieen (Bríd Brennan). Miehen aikuinen tytär ei kuitenkaan suhdetta hyväksy.

Pahis draamaroolissa

Merikapteenia esittävä James Cosmo on legendaarinen skotlantilaisnäyttelijä, joka on 50 vuoden mittaisella urallaan ollut mukana 130 Hollywood-tuotannossa ja monissa maailmanlaajuisissa televisiosarjoissa. Tällä viikolla Suomessa vieraileva näyttelijä tunnetaan muun muassa elokuvista Braveheart ja Troija sekä televisiosarja Games of Thronesista. Näyttelijävetoisessa Rakkaani merikapteenissa Cosmo nähdään poikkeuksellisesti draamaroolissa.

– Hän näyttää elokuvassa toisen, herkän puolensa.

Tytärtä esittävän Catherine Walkerin ohjaaja löysi kauhuelokuvasta, jossa tämä näytteli lapsensa menettänyttä äitiä.

– Roolisuoritus oli intensiivinen, ja muistan heti miettineeni, että olisiko tässä elokuva Grace.

Tarinoita tavallisille

Klaus Härö on elokuvissaan usein käsitellyt perhesuhteita, viimeisimmissä nimenomaan aikuisten lasten ja heidän iäkkäiden vanhempiensa välisiä suhteita.

– Lapsen ja vanhemman välisestä suhteesta ihminen ei koskaan pääse eroon, ja se vaikuttaa elämään monella eri tavalla.

Härön ohjauksia voi kutsua pienen ihmisen elokuviksi, jollainen myös Rakkaani merikapteeni on. Sellaisia häneltä on toivottukin, ja hän sanoo haluavansa tehdä elokuvia tavallisille ihmisille asioista, joita kaikki ihmiset kokevat.

Elokuvia tehdään hänen mukaansa paljon ääriaineksista, kuten rikoksista ja huumeidenkäytöstä.

– Jos lähtee aiheessaan liian kauas, samaistumispintaa ei ole.

Ohjaaja Klaus Härö

Rakkaani merikapteeni on Härön kahdeksas pitkä elokuva. Elokuva on kolmen maan yhteistuotanto ja se kuvattiin Irlannissa.

30.9. ensi-iltansa Suomessa saava elokuva tulee elokuvateatterilevitykseen Britteinsaarilla vuoden 2023 alussa.

Härö on saanut Berlinalen Kristallikarhun sekä Ingmar Bergman palkinnon Bergmanilta itseltään.

Neljä hänen elokuvistaan on valittu edustamaan Suomea Oscar-kilpailuissa. 2016 Miekkailija oli Golden Globe -ehdokkaana.

Parhaan ohjaajan Jussi-palkinnon Härö sai elokuvasta Postia pappi Jaakobille.

Suomalaiset muistavat yhä elokuvan Postia pappi Jaakobille

Elokuvien tekeminen on pitkäjänteistä työtä, ja ennen Rakkaani merikapteenin valmistumista Klaus Härö ehti tehdä kaksi elokuvaa Suomessa, Tuntemattoman mestarin ja omaelämäkerrallisen Elämää kuoleman jälkeen.

Urallaan hän on ohjannut kahdeksan pitkää elokuvaa, joista pidetyimpiä on vuonna 2009 julkaistu Postia pappi Jaakobille, sillä sen HS:n lukijat äänestivät viime heinäkuussa 2000-luvun koskettavimmaksi elokuvaksi. Elokuva sai kyselyssä yli 10 000 ääntä.

– Se kyllä tuli ihan puun takaa.

Härö muistaa elokuvaa tehdessään ajatelleensa, että elokuva on niin epäkaupallinen, ettei sitä kukaan katso.

– Ja sitten elokuva tulee vastaan näin vielä 15 vuoden jälkeen.

Postia pappi Jaakobille sai kuitenkin jo valmistuessaan myönteisen vastaanoton, ja elokuva sekä ohjaus ja molemmat pääosan esittäjät, Kaarina Hazard ja Heikki Nousiainen, palkittiin useilla kansainvälisillä festivaaleilla.

Elokuva keräsi yli 20 kansainvälistä ja kotimaista palkintoa, joista Suomessa muun muassa Jussi-palkinnot parhaasta elokuvasta, ohjauksesta, musiikista ja miespääosasta.

– Jos joku olisi kysynyt etukäteen minulta, miten elokuva tulee menestymään, en olisi kyllä uskonut.

Jokainen elokuva on silti elokuvantekijälle yhtä tärkeä.

– Ilman edellistä ei olisi seuraavaa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut