Ison öljyonnettomuuden torjuntatoimia harjoiteltiin Rauman edustalla muutama päivä, mutta todellisuudessa työ voisi kestää kuukausia

Länsi-Suomen merivartiosto yhteistyöviranomaisineen harjoitteli öljyntorjuntaa Rauman edustalla tällä viikolla . Tositilanteessa öljyntorjunta on varsin monimutkaista puuhaa.

Öljynsekaiseksi kuviteltua vettä rajataan kerättäväksi niin sanotuilla "viiksillä", jotka lasketaan veteen. Kuvassa viikseä ollaan nostamassa. Taustalla näkyy Ruotsin rannikkovartioston alus KBV202.

M/S Brita Danin hylky Rauman edustalla on alkanut vuotaa öljyä, joka näkyy Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA:n satelliittikuvissa. Rajavartiolaitoksen valvontalentokone on käynyt tarkistamassa ja toteamassa tilanteen. Öljyä on meressä vähintään 54 kuutiota, mahdollisesti enemmänkin.

Alkaa mittava torjuntaoperaatio.

Edellä kuvatuista asioista paikkansa pitää vain se, että Santkarin ulkopuolella marraskuussa 1964 pohjakosketuksen saanut Brita Dan tosiaankin lepäilee meren pohjassa Rauman edustalla edelleen.

Kaikki muu on kuvittelua, mutta tärkeää sellaista. Kuviteltu skenaario on peräisin kansainvälisestä ympäristövahinkojen torjuntaharjoituksesta nimeltä Hildegård 2022, joka toteutettiin Rauman edustalla maanantain ja keskiviikon välisenä aikana.

– Harjoitus perustuu Pohjoismaiden välillä laadittuun Kööpenhaminan torjuntayhteistyösopimukseen. Tämän mittakaavan harjoituksia ei ole edes joka vuosi, sanoo harjoituksen johtajana toiminut Länsi-Suomen merivartioston kapteeniluutnantti Jere Aho.

Keli voi vaikeuttaa torjuntaa rajustikin

Länsi-Suomi seurasi harjoitusta Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Uiskon kannelta.

Uiskon lisäksi isommista aluksista mukana olivat Merivoimien öljyntorjunta-alus Hylje sekä Ruotsin rannikkovartioston eli Kustbevakningenin alus KBV202.

Isot öljyvahingot merellä eivät ole kovin tavanomaisia, mutta mahdollisia. Viimeisin suurempi öljyntorjuntatehtävä Suomen merialueella nähtiin Suomen Leijonan majakan alueella kesällä 2019.

Öljyntorjunnan harjoitteleminen on tärkeää, sillä ainakaan erityisen helppoa öljyn kerääminen tositilanteessa ei ole.

– Öljyntorjunta on sellaista puuhaa, että keli ja muut olosuhteet voivat rajoittaa toimintamahdollisuuksia kovastikin. Jos esimerkiksi aallokko on liian korkea, öljy nousee aaltojen mukana puomien ylitse, kertoo Uiskon päällikkönä harjoituksen aikana toiminut Petri Lehtinen.

Öljyn siirtoa aluksesta toiseen

Hildegård-harjoituksessa kuvitteellista öljyä kerättiin nimenomaan puomien avulla. Vartiolaiva Uiskon molemmille sivuille laskettiin niin sanotut "viikset", joilla öljyä ohjataan kerättäväksi.

Keräyskapasiteettia Uiskossa on kiinteissä säiliöissä sata kuutiota ja erillisissä säkeissä toiset sata kuutiota.

Huomattavasti isompi kapasiteetti on Merivoimien öljyntorjunta-alus Hylkeessä, johon mahtuu peräti 900 kuutiota kerättyä öljyä – tai paremminkin öljy–vesiseosta.

Osana harjoitusta öljyä olikin tarkoitus siirtää Uiskosta Hylkeeseen.

Lähes kaikki saatiin tehtyä

Keskiviikkona iltapäivällä harjoitusta alettiin panna pakettiin.

Jere Ahon mukaan harjoitus kokonaisuudessaan sujui hyvin.

– Lähes kaikki osaharjoitukset saatiin tehtyä, paitsi tiistaina joitakin osia jäi tekemättä, koska kova keli aiheutti haasteita. Muuten kaikki sujui hyvin, Aho sanoo.

Kolmen päivän onnistunut operaatio on tosin öljyntorjunnan kontekstissa vielä melko pieni juttu, jos tositilannetta ajatellaan.

– Täytyy muistaa, että jos tämän mittakaavan öljyvahinko sattuisi oikeasti, torjuntatoimet kestäisivät luultavasti viikkoja elleivät jopa kuukausia, sanoo Petri Lehtinen.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut