Jaakko Niemelän laiva- ja merinostalgiaa nyt Oulussa – ensi vuonna taiteilijaa kutsuu Kaukoitä

Taiteilija sai näyttelykutsun Hanoissa sijaitsevaan nykytaiteen keskukseen.

| Päivitetty

Jaakko Niemelä täyttää tänä vuonna 65 vuotta, mutta ei jouda eläkkeelle. Yksityisnäyttely Praakk avautui tällä viikolla Oulun taidemuseossa. Ensi vuonna Niemelällä on näyttely Hanoissa.

Jaakko Niemelän merellisten teosten teema saa jatkoa Oulun taidemuseossa juuri avautuneella Praakk-näyttelyllä. Praakk on Rauman murretta ja tarkoittaa hylkyä.

Taiteilijan usean vuoden mittaisen tutkimuksen kohteina ovat olleet merenkulku ja merikapteeni-isä Erkki Niemelään liittyvät muistot. Niemelä oli 25-vuotias kun hänen isänsä kuoli.

– Iso osa on ollut isän kaipuuta ja isän uran tutkimista. Hän sairasti pitkään ennen kuolemaansa ja menetti puhekykynsä monta vuotta aiemmin.

Niemelä tunnetaan parhaiten julkisista teoksistaan, joita on Raumallakin. Uusin on tulossa Karin kampukselle.

– Tämä projekti on kuitenkin kulkenut rinnalla hitaasti 12 vuoden ajan ja viimeinen versio siitä oli Hamissa Helsingissä neljä vuotta sitten. Se poiki näyttelyn Ouluun, jonka piti olla siellä tosin jo puolitoista vuotta sitten.

Nyt meriteemainen kokonaisuus on esillä Oulun taidemuseon alakerrassa. Tilaa Niemelällä on täytettävänään yli 700 neliötä.

Merta ja hajoavia hylkyjä

Niemelä laskee projektinsa lähtöpisteeksi videoanimaatio Seitsemännen aallon, joka oli esillä jo vuonna 2014 Lönnströmin vielä seinällisessä taidemuseossa Valtakadulla.

Mustavalkoisessa videoanimaatiossa on valtamerilaiva, joka puskee myrskyävää merta vasten. Taustalla soi nuorena kuolleen siskonpojan Antti Niemelän ambient-musiikki.

Toinen videoanimaatio, Nostalghia, kuvaa ruosteisen laivan luhistumista. Taustalla soi italialaissäveltäjä Scarlattin Misere Mei Deus Rauman kamarikuoron esittämänä.

Videoteokset muodostavat uuden näyttelyn rungon.

– Oulussa ne ovat isoon tilaan tehtynä aiempia suurempia projisointeja.

Muisto lapsuudesta

Oulun näyttelyä kootessaan Niemelä kertoo liikkuneensa sekä ajassa taakse että eteenpäin. Uutta ovat luhistuneiden laivan runkojen piirrokset. Niiden joukossa on myös jotain vanhaa: laivapiirros lapsuudesta.

Sen hän teki 9-vuotiaana. Piirros on lapsen kuva laivasta, jolla isä seilasi maailman merillä. Aluksen Niemelä nimesi lapsena Mr Ankkuriksi.

Jyskyttävää konemaailmaa

Laivanostalgiasta taiteilija on nyt lähdössä uusille urille, sillä näyttelytilan yhdessä huoneessa jyskyttää uusi teos, installaatio Musta moottori. Sekin juontaa historiaan. Niemelä teki jo 1980-luvulla yhdessä Antti Arkoman kanssa isoja koneita.

– Ne olivat vitsikkäitä, niissä oli liikkuvia osia ja ne pitivät meteliä. Olen monesti ajatellut, että teen vielä joskus uudelleen jonkun koneen.

Musta moottori on sijoitettu pimeään näyttelytilaan, jossa sen pintaan heijastuu videoanimaatio. Taustalla kuuluu muusikko Verneri Pohjolan äänimaailmaa. Teos on valmistunut yhteistyössä mediataiteilija Paula Lehtosen kanssa. Molempien kanssa Niemelä aikoo jatkaa yhteistyötä.

Konetta tehdessään hän kertoo ajatelleensa maailman tilannetta. Teos on visuaalinen ehdotus siitä, miltä paha voisi näyttää.

Rakenne on puuta ja moottoreita on kymmenen. Teoksen hän teki työhuoneellaan Rauman telakalla.

– Sain kaivella roskiksesta erilaisia laivan osia. Teoksesta saattaakin saada myös laivan konehuonemaisen vaikutelman.

Eläkehaaveet syrjään

Raumalla ja Helsingissä asuva Niemelä oli jo aikeissa jäädä taiteilijaeläkkeelle, sillä hän täyttää tänä vuonna 65 vuotta. Koneen Säätiön kahden vuoden apuraha muutti kuitenkin suunnitelmat.

– Nyt kun sain apurahan, pitää tehdä hommia.

Hommiin liittyy "ufo" juttu. Niemelä sai nimittäin näyttelykutsun Vietnamiin, Hanoissa sijaitsevaan Art Patronage & Development -nykytaiteen keskukseen. Kutsu sinne aukeni omien kontaktien kautta.

Sinne on tarkoitus tehdä – osaksi ihan paikan päällä – Oulun moottoriteoksen kaltaisia mediainstallaatioita, koneita, jotka valaistaan videoanimaatioilla. Vietnamissa taiteilija kertoo työskentelevänsä paikallisten mediataiteilijoiden kanssa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut