"Ruotsi valmistautuu tilaamaan kaksi jäänmurtajaa kuluvan vuoden aikana. Suomessa on varmistettava, että suomalainen osaaminen ja synergiaedut Ruotsiin tulevat hyödynnetyksi jäänmurtokalustoa uusittaessa. Hankinnoissa on osattava ottaa huomioon myös kasvava jäänmurtokapasiteetin tarve" sanoi Keskuskauppakarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola.
Metsäteollisuus ry, Suomen Satamaliitto ja Keskuskauppakamari vetoavat, että jäänmurtajahankinnat kirjataan hallitusohjelmaan.
Jäänmurtajia operoivan Arctian toimitusjohtaja Maunu Visurin mukaan Suomi on pärjännyt hyvin nykyisten vanhenevien murtajiensa kanssa.
Arctian näkemyksen mukaan nyt tullaan kuitenkin murroskohtaan.
Kuljetusmäärät ovat nousussa ja aluskoot kasvussa. Siksi meriväylille pitäisi avata leveämpää ränniä.
Uusien ympäristönormien ennakoidaan tuovan Suomeen laivoja, jotka kulkevat huonommin jäissä. Se lisää jäänmurron tarvetta.
Jäätilanne tiistaina. Jäänmurtajilla on töitä Ruotsin ja Suomen pohjoisissa satamissa.
Maallikko voisi ajatella, että ilmastonmuutos ratkaisee asian. Kun talvet lämpenevät, jäätä on vähemmän.
– Lauha talvi ei suinkaan ole helppo talvi. Jään luonne muuttuu, sanoi Visuri.
Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilän mukaan entistä useammin murrettavana on purukumimaista sohjovallia.
– Etelässä krookukset jo puskevat pintaan, mutta Tornion satamassa jääkausi on vasta kunnolla alkanut, hän vertasi.
Suomen ja Ruotsin jäänmurtajat ovatkin parhaillaan töissä pohjoisen satamissa.
Suomen kahdeksalle raskaalle murtajalle kertyy keskimäärin 580 operointipäivää vuodessa. Se on laivaa päälle vähän.
Toisaalta murtajalaivastoa voi verrata palokuntaan: kun on tilanne päällä, tarvitaan koko kalusto.
Arctian mukaan Suomi tarvitsee 6–7 uutta murtajaa vuoteen 2045 mennessä. Kyse on miljardi-investoinnista, sillä laivojen hinta on nykytasolla 130–180 miljoonaa euroa.
Visuri kaipaa selvää punaista lankaa suurelle investoinnille. Hän näkee, että tarvitaan erilaisia murtajia.
Metsäteollisuuden logistiikkapäällikkö Alina Koskela perusteli murtajahankintoja vientiteollisuuden tarpeilla ja huoltovarmuudella.
– Jäänmurto on kilpailukykytekijä, joka on aidosti kotimainen päätös, sanoi Koskela.
Jäänmurtajia toivotaan hankittavan yhdessä Ruotsin kanssa, mikä edesauttaisi EU-tukien saamista.
– Ruotsi on valitettavasti muutaman askeleen edellä. Siksi murtajahankinnat on kirjattava hallitusohjelmaan. Tärkeää on heti keväällä päästä suunnittelussa ja toteutuksessa eteenpäin, sanoi kansanedustaja Matias Marttinen (kok.).
Rauma Marine Constructions on hyvin kiinnostunut Suomen ja Ruotsin murtajakaupoista.
– Tärkeää olisi, että murtajat rakennetaan Suomessa. Se on valtava mahdollisuus koko meriklusterille, sanoi Marttinen.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.