Katujen varsille keräytyvät lumivallit vaikeuttavat myös erään tämänkin lehden lukemisen kannalta olennaisen ammattiryhmän työtä.
Varhaisjakajan tiivistahtinen työvuoro voi nimittäin pidentyä ja hankaloitua entisestään, jos postilaatikoiden edustat ovat lunta täynnä.
– Jos postilaatikkoriville ei pääse ajamaan esteettä, joutuu aina nousemaan autosta. Se tekee työstä raskaampaa ja hitaampaa. Lisäksi liukastumisriski kasvaa, kuvailee Marva Median jakelupäällikkö Minna Myllykangas.
Jakajilla onkin talojen asukkaille toive: pitäkää laatikoiden edustat puhtaana lumesta. Ennen rivistöä ja sen jälkeen olisi myös hyvä olla pieni lumesta vapaa kaarre, jotta laatikoille pystyy ajamaan molemmista suunnista.
– Kiitos kaikille niille, jotka ovat näin jo tehneetkin. Toivotaan, että yhä useampi voisi tämän asian hoitaa, Myllykangas toteaa.
Uotilassa asuvan Kimmo Salmisen postilaatikon edustassa ei ole moitteen sijaa. Portinpielen putsaamisessa onkin tosin riittänyt puuhaa.
Teräslapio kolisee kohdatessaan jäätyneen lumipöpperön, kun Salminen klaaraa pihatiensä ja ajoradan väliin jäänyttä lumivallia.
– Naapurin miehen kanssa tätä pari tuntia tehtiin, kunnes piti mennä sisälle hörppäämään kahvia ja nappaamaan yksi nitro, 76-vuotias Salminen täräyttää.
Tiekarhu on ajanut ajoradan puhtaaksi lumesta ja pölläyttänyt lumipöpperöt pihatien puolelle.
Hän ei arvostele työtään tekeviä auraajia, mutta esittää kainon pyynnön: eikö auraa tai höylää voisi nostaa portinpielen paikkeilla hetkeksi?
– Mukavampi se olisi kolata ilman, että on ajettu pöpperöksi. Tämä kun pakkautuu tähän, niin se ei lumikolaa tottele vaan se pitää teräslapiolla hakata.
Jakajia hän sanoo ymmärtävänsä hyvin: lienee aikamoinen vähti nousta autosta joka kerta, kun työ on muutenkin raskasta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.