Jänisruttoepidemia huipussaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisteriin kirjattiin viime vuonna 104 jänisruttotapausta, alkuvuonna 2016 tapauksia on raportoitu jo yli sata.

– Raportoimattomia tartuntoja on kuitenkin huomattavasti enemmän - ehkä jopa 1 000 vuodessa, arvioi laboratoriosektorin johtaja Kristina Hotakainen Mehiläisestä.

Jänisruttodiagnooseja tehdään eniten heinä-syyskuulla. Tänä vuonna tapaukset ovat yleistyneet huomattavasti elokuun aikana etenkin Pohjois-Pohjanmaalla.

Jänisrutto eli tularemia on bakteerin aiheuttama tauti, joka voi tarttua eläimestä ihmiseen. Jänisrutto aiheuttaa imusolmukkeiden tulehdusta, kuumetta ja keuhkokuumetta.

Suomessa jänisruttoa levittävät esimerkiksi hyttyset, paarmat, myyrät, hiiret ja jänikset. Yleisimmin taudin saa hyttysen pistosta, mutta tartunnan voi saada myös bakteerin saastuttamasta ruoasta, juomasta tai hengittämällä bakteerin sisältämää pölyä. Jänisrutto ei tartu ihmisestä ihmiseen.

– Hyttysenpistosta tarttunut jänisrutto nostaa yleensä kuumeen. Pistokohdan ympärille voi muodostua haavauma ja pistokohdan läheiset imusolmukkeet voivat tulehtua. Tartunta voi aiheuttaa myös keuhkokuumetta ja silmätulehdusta, Hotakainen sanoo.

Taudin itämisaika on tavallisimmin 3–5 vuorokautta, mutta itämisaika saattaa olla jopa kolme viikkoa. Jänisruttoa hoidetaan antibiooteilla ja taudin kesto on muutamista päivistä viikkoihin.

– Jänisrutto ei aiheuta ihmiselle välitöntä vaaraa, ja jopa puolet tartunnoista on oireettomia. Oireisen taudin hoito kannattaa kuitenkin aloittaa heti. Diagnoosi voidaan varmistaa verinäytteestä viikkojen kuluessa vasta-aineiden nousulla, Hotakainen kertoo.

Paras konsti suojautua jänisrutolta on käyttää peittäviä vaatteita ja hyttysmyrkkyä. Hyvä käsihygienia auttaa, eikä sairaita tai kuolleita eläimiä kannata käsitellä paljain käsin. THL kehottaa myös kypsentämään riistalihasta tehdyn ruuan huolella ja suojaamaan mökillä kaivoveden niin, etteivät eläimet pääse saastuttamaan sitä.